Hyvinvointialueet ovat onnistuneet kuluneen vuoden aikana turvaamaan pääosin asukkaidensa tarvetta vastaavat lakisääteiset palvelut huolimatta käynnissä olevista toimintaa ja taloutta tasapainottavista muutosohjelmista, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n arvioinnit sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet parantamaan perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä digitaalisin palveluin ja laajentamalla moniammatillisten tiimien käyttöä.
– Erityisen ilahduttavaa on mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantuminen, kun erilaisia matalan kynnyksen palveluja on kehitetty ja vaikuttaviksi osoittautuneita toimintamalleja on nivottu osaksi arjen työtä, painottaa THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi tiedotteessa.
Hyvinvointialueet ovat suunnanneet resurssejaan aiempaa vahvemmin perusterveydenhuoltoon sote-uudistuksen hengen mukaisesti. Tämä näkyy Niemen mukaan siinä, että erikoissairaanhoidon reaaliset nettokäyttökustannukset kasvoivat vuosina 2019–2023 koko maassa huomattavasti maltillisemmin (4 %) kuin perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset (16 %).
Peruspalveluja on silti edelleen syytä vahvistaa selkiyttämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoja ja jatkamalla niiden toiminnallista yhteensovittamista.
Hyvinvointialueet ovat vahvistaneet henkilöstönsä pito- ja vetovoimatekijöitä. Pula ammattihenkilöstöstä on kuitenkin edelleen monin paikoin vaikea, mikä on vaikeuttanut esimerkiksi lastensuojelupalvelujen järjestämistä.
Useat alueet ovat joutuneet turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin ja vuokratyövoimaan järjestääkseen lakisääteiset palvelut.
Vaikeudet henkilöstön saatavuudessa ovat kireän taloustilanteen ohella toinen tekijä, joka on vauhdittanut ’kivijalkapalvelujen’ keskittämistä ja digitaalisten ja liikkuvien palvelujen kehittämistä.
Ikääntyneiden palvelut tulisi turvata palvelurakenteita kevennettäessä
Nopeasti ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve, pula työntekijöistä ja kireä talous ovat vauhdittaneet myös ikääntyneiden palvelujen uudistamista ja palvelurakenteen keventämistä. Painopiste on siirtymässä yhä enemmän kotiin ja arjen ympäristöön vietäviin palveluihin.
THL:n ennakollisten laskelmien mukaan palvelutarpeeseen suhteutetut ikääntyneiden palvelujen kustannukset olivat vuonna 2023 erityisen matalia aiemmin kuntayhtymäpohjaisesti toimineilla alueilla, joissa on ehditty kehittää ja yhtenäistää palveluja jo ennen hyvinvointialueita.
– Muutostahti on hyvinvointialueilla nyt nopea ja huolena on mahdollinen aliresursointi, eli hoidetaanko osaa ikääntyneistä jo liian kevyissä palveluissa ja jääkö osa kokonaan ilman tarvitsemiaan palveluja, pohtii THL:n johtava asiantuntija Nina Knape.
Uudistukset vaikuttavat kustannusten kehitykseen viiveellä
Hyvinvointialueiden muutosohjelmista huolimatta on talouden tasapainottaminen vuoden 2026 loppuun mennessä realistista vain harvalla alueella.
Tilinpäätösennusteiden perusteella on hyvinvointialueiden vuoden 2024 yhteenlaskettu alijäämä kasvamassa yli 1,4 miljardiin euroon. Tämä kasvattaisi vuoden 2023 alusta kertyneen alijäämän 2,7 miljardiin euroon.
Talouden sopeuttamisaikataulu on THL:n erityisasiantuntija Jutta Niemisen mukaan liian tiukka valtaosalle alueita ottaen huomioon muutosohjelmien toimeenpanon nykytilan sekä palvelujen sisällöllisen ja rakenteellisen uudistamisen vaatimat valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanoajat.
