Kansanedustaja ja rahoitusasiantuntija Martin Paasi (kok.) ehdottaa Suomeen erityistalousalueita yhtenä vastauksena 17 vuotta paikallaan polkeneeseen talouteen.
– Alueen vahvuuksiin pohjautuen sekä paikallisesti että valtion puolesta luodaan erityistalousalue, jossa tietyn maantieteellisen alueen sisälle luodaan erityisen hyvä investointiympäristö niin, että saadaan osaamiskeskittymiä ja buustereita, oli sitten kyse teollisesta pöhinästä tai jostain muusta, Paasi selvittää Verkkouutisille.
Erityistalousalue yleensä sisältää verohelpotuksia yrityksille, Paasin mukaan ne voisivat olla esimerkiksi sellaisia, että alempaa yritysverotusta sovelletaan niin kauan, kun yhtiö ei nosta rahaa ulos, jolloin sillä tuetaan operatiivista tekemistä ja kasvua.
– Ja jos toiminta on sähköriippuvaista, niin erityistalousalue on kantaverkkojen päässä ja sen rajalla on autonkokoiset töpselit, Paasi havainnollistaa.
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos puhui Kauppalehdessä erityistalousalueista Uruguayn UPM-esimerkillä, jossa investoija rakentaa tehtaan ja sen ympäristöön muun muassa kouluja ja infraa. Nykyaikaan ja Suomen kaltaiseen maahan tuotuna erityistalousalue muodostaisi Paasin mukaan kokonaisuuden, jossa on erilaisia toisiinsa linkittyviä yrityksiä.
– Vaikkapa uusiutuvan sähkön supertalousalue. Tuotetaan päästötöntä terästä, jalostetaan vetyä, vedystä tuotetaan muita hybridiaineita, joita voidaan käyttää teräsvalmistuksessa, tuotetaan päästöttömiä polttoaineita ja niin edelleen. Kyseessä ei siis olisi yksittäinen iso teollisuuden sijoittaja, vaan luodaan hotspot ja useiden yritysten klusteri.
– Olennaista tässä on Suomen talouden kannalta se, että meidän osuus maailmantaloudesta kasvaisi. Kun tekeminen rajojemme sisällä kasvaa, niin me vaurastumme. Nythän on niin, että kun talous on polkenut paikallaan 17 vuotta, olemme suhteellisesti köyhtyneet. Tämä heijastuu siten, että kun lähdet etelänlomalle, sinulla ei ole varaa samaan kuin muilla turisteilla, Paasi kiteyttää.
Hänen mielestään ensin pitäisi tunnistaa tosiasiat talouden tilanteesta ja sitten lähteä tekemään – ja tarpeeksi isoja asioita.
– Kriisitietoisuuden puuttuminen Suomessa on häkellyttävää.
– Peräänkuulutan sitä, että tehtäisiin vielä isommin, enemmän ja parempaa. Järisyttävämpiä irtiottoja, Paasi jatkaa ja ottaa esimerkin Singaporesta:
– 1950-luvulla siellä käveltiin paljain jaloin mutaisilla kaduilla, sitten joku päätti, että tehdäänpä tästä säkenöivä finanssikeskus. Meidän pitäisi tehdä jokin vastaava loikka tai meillä pitäisi olla visio, että tuotetaan 1000 terawattia päästötöntä sähköä.
Paasi heittää keskusteluun myös toisen idean:
– Lähestytään Suomesta maailman 500 menestyvintä yritystä ja kysytään niiltä mitä asioita vaatisi, että he investoisivat Suomeen. Kun näiltä yrityksiltä saataisiin lista, ottaisimme niistä meille kiitollisimmat vaihtoehdot, joiden toivomukset olisivat toteutettavissa ja tehtäisiin aiesopimus, että kun me tehdään nämä toimenpiteet, te toteutatte nuo investoinnit. Tämä tietysti tavallaan vaatisi, että Suomesta tehtäisiin valtakunnallinen erityistalousalue, joten paikallisesti toteutettuna tämä saattaisi olla helpompaa.
Kuinka erityistalousalueen perustaminen istuisi Suomen tiukkaan byrokratiaan?
– Mehän yritämme nyt hallituksessa purkaa tätä normistoa, kun ”Sääntö-Suomi” on tunnettu ongelma. Mitä enemmän lupia halutaan, sitä verkkaisempaa kaikki on, enkä usko, että se lopulta palvelee edes sitä huolta mitä luvitusten takana on. Maailman kilpailussa emme pärjää, jos kampitamme täällä toisiamme. Toki asioiden pitää mennä oikein, mutta prosessit voivat olla yhden luukun ratkaisuja, jota nyt edistetäänkin. Saat luvat ja lisenssit yhdeltä luukulta etkä joudu juoksemaan vuosikausia ympäriinsä, Paasi toteaa.
Hänen mukaansa erityistalousalue voisi sopia esimerkiksi vaikeuksissa kärvistelevään Itä-Suomeen, mutta myös muualle.
– Niitä voi olla monta alueiden omiin vahvuuksiin pohjautuen, kuten Vaasassa on sähköklusteri. Tärkeää on saada paikalliset kyvyt mukaan, eikä niin, että jostain norsunluutornista päätetään asioita. Yhdessä luotaisiin edellytyksiä tietotaidon ja talouden keskittymiselle ja kasvulle, Paasi pohtii.
