Venäjän valtion alainen tiede- ja kulttuurikeskus saa ulkoministeriön poikkeusluvalla käyttää jäädytettyjä varojaan. Käyttöön saaduilla rahoilla tämä ”kulttuuridiplomatiaa” tekevä keskus on maksanut laskuja, kertoo Talouselämä.
Ulkoministeriö antoi Helsingin Töölössä sijaitsevalle keskukselle kaksi poikkeuslupaa: syksyllä 2023 ja viimeksi toukokuussa. Rahojen käytössä on ollut kyse ”perustarpeiden tyydyttämisestä”, eli käytännössä kiinteistönhuollosta ja keskuksen omistamien asuntojen vastikkeiden maksamisesta.
Venäjän valtio omistaa sekä kulttuurikeskuksen kiinteistön että tontin, jolla sijaitsee. Talouselämän mukaan poikkeusluvalla maksuja saaneita yhtiöitä on viisi.
Pörssiyhtiö Elisa myy Venäjän tiede- ja kulttuurikeskukselle internet- ja puhelinpalveluita. Keskuksen ja siihen liittyvien asuntojen sähkösopimukset on tehty puolestaan Helenin kanssa. Kaasua kolmeen keskukseen liittyvään eri asuinhuoneistoon myy Auris Energia Oy.
Keskuksen hissit huoltaa Otis. Tuholaistorjuntaa keskuksen tiloihin Nordenskiöldinkadulla myy Rentokil. Mattojen toimittamisen, puhdistuksen ja ylläpidon Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen tiloihin hoitaa Lindström.
Elisa ei halunnut kommentoida asiakassuhteitaan Talouselämälle. Se viesti noudattavansa pakotteita. Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio kommentoi lehdelle että pakotteiden alaiselle keskukselle myydyt palvelut eivät ole tulleet esiin edes pankin maksuliikenneseurannassa.
– Harmittaa vietävästi, Laurio sanoi ja kertoi, että Lindström lopettaa palvelujen myynnin välittömästi.
Ulkoministeriön mukaan EU:n neuvoston pakoteasetukset mahdollistavat sen että rajatuissa tilanteissa jäädytettyjä varoja voidaan vapauttaa poikkeusluvalla esimerkiksi verojen ja vastikkeiden maksamiseksi.
Helsingin Nordensköldinkadulla sijaitseva Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus kuuluu Suomessa hallinnollisesti Venäjän suurlähetystön alaisuuteen. Venäjän valtiokoneistossa se kuuluu Venäjän ulkoministeriön yksikköön nimeltä Rossotrudnitšestvo, jonka tehtävänä on huolehtia Venäjän ulkopuolella asuvista venäläisistä. Yksiköllä on vastaavia ulkovenäläisten hyvinvointikeskuksia yli 80 maailman maassa. Koronarajoitusten vuosina, ennen kuin Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa, keskuksia uudistettiin. Suomessakin Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen logo vaihtui ainakin hetkeksi. Nimeksi tuli Russia House.
Suomessa keskuksen perinteet ulottuvat vuoteen 1977. Neuvostoliiton aikoina kulttuurikeskusten verkoston toiminnasta vastasi turvallisuuspalvelu KGB:n oma yksikkö. Tehtävänä oli hoitaa ulkosuhteita ja harjoittaa ”kulttuuridiplomatiaa”. Suojelupoliisin historiikin mukaan 1980-luvulla oli tavallista, että tiede- ja kulttuurikeskuksessa järjestettiin esitelmiä eri tieteenalojen ihmisille. Joukossa parveili KGB:n tiedusteluväkeä, joka sitten yritti värvätä tieteilijöitä.
Rossotrudnitšestvon nykyinen johtaja Jevgeni Primakov kirjoitti vuonna 2019 ennen valintaansa johtajaksi tarpeesta uudistaa neuvostoaikoihin jämähtänyttä tiede- ja kulttuurikeskusten verkostoa maailman maissa. Venäjän valtion humanitaarinen politiikka oli miehen mielestä unohdettu balalaikansoittajien harteille ja maatuskanuken kerrosten väliin.
Helsinkiläisiä on toistuvasti raivostuttanut Nordenskiöldinkadun kiinteistön julkisivuun rakennettu suuri mosaiikki. Siinä on keskeisessä roolissa Neuvostoliiton punalipun tematiikka. Venäjän käynnistettyä täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan keskuksen edessä sijaitseva ilmoitustaulu ja jopa sen pääovet ovat aika ajoin saaneet värikäsittelyjä Ukrainan lipun sinisellä ja keltaisella.
