Talousguru-kilpailun voittajan Patrick Itäniemen, 19, mukaan Suomessa tarvitaan enemmän tuloeroja.
– Tuloerot ovat väistämättömiä, koska ihmisillä on eri työn tuottavuus. Valitettavasti Suomi on maa, jossa jo valmiiksi verrattain pieniä tuloeroja tasataan verotuksella ja tulonsiirroilla paljon. Olemme tässä tasaamisessa kehittyneiden maiden kärkijoukossa. Se on väärin. Niin ei pitäisi olla, Itäniemi kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan.
Hänen mukaansa vasemmistolainen ajattelutapa on vääristynyt tuloeroja koskien.
– Se kuuluu, että köyhyys on pysyvää ja muuttumatonta ja siksi tuloja pitää tasata ihmisten välillä. Niin pitääkin tasata, mutta missä määrin? Onko oikeudenmukaista tasata tuloja aktiiviselta väestöltä passiiviselle väestölle enemmän kuin monet muut kehittyneet taloudet?, Itäniemi kysyy.
Itäniemen mukaan toinen vasemmistolainen virhe on tutkia suoraan tuloeroja, kun pitäisi tarkastella elinkaarituloeroja eli eroja ihmisten koko elämän aikana ansaituissa tuloissa.
– Opiskelu johtaa keskimäärin korkeampiin tuloihin tulevaisuudessa eli kasvattaa koko elämän aikana ansaittuja tuloja. Siksi esimerkiksi korkeakoulujen lukukausimaksut alentaisivat elinkaarituloeroja, mutta eiväthän ne kelpaa vasemmistolaisille.
– Vasemmistopuolueet toisensa perään vaativat myös opintorahan nostoa. Miksi vasemmistolaiset haluavat kasvattaa tuloeroja?, Itäniemi jatkaa.
Hänen mielestään on selvää, että pienet tuloerot erityisesti kehittyneissä maissa ajavat laiskuuteen. Itäniemi katsoo, että tuloerot ovat merkki ahkeruudesta ja uutteruudesta.
– Usein sanotaan, että pienten tuloerojen maissa on eniten hyvinvointia. Näin on, mutta tuloerot itsessään eivät tuota tätä hyvinvointia. Pienillä tuloeroilla ei makseta laskuja, vaan ne maksetaan rahalla.
Kirjoituksessaan hän huomauttaa, että Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 16 vuoteen.
– Tämä on se varsinainen ongelma, eivät tuloerot. Talouskasvun puute on monisyinen asia, mutta tulojen siirrolla aktiiviselta väestönryhmältä passiiviselle on siinä epäilemättä roolinsa. Meidän pitääkin keskustella enemmän siitä, miten ihmisille saadaan enemmän työtä ja tuloja – ja vähemmän siitä, miten nykyisiä tuloja voidaan tasata, Itäniemi kirjoittaa.
Hänen mukaansa valitettavan usein tuloja tasataan myös ihmisille, jotka eivät edes ansaitse sitä. Itäniemen mukaan vika ei ole näissä ihmisissä vaan itse järjestelmässä, joka kannustaa laiskuuteen.
– Sen sijaan, että ylläpidämme köyhyyttä ja kurjuutta tuloja tasoittamalla, katse pitää suunnata eteenpäin ja hyväksyä tuloerot. Se on kaikkien etu.
Palkkaerojen kasvun hyväksymisen lisäksi myös verotukselle täytyy Itäniemen mukaan tehdä jotain.
– Paitsi että progressiivinen verotus ei kannusta ahkeruuteen, se haittaa talouskasvua ja työllisyyttä sekä tuottaa hyvinvointitappioita. Pääomat myös kasautuvat entisestään. Valitettava tosiasia on, että Suomessa työtä tekemällä on kovin vaikeaa vaurastua, kiitos voimakkaan työhön kohdistuvan verotuksen progression.
Itäniemi muistuttaa, että mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat nousta omilla ansioillaan.
– Se ei tarkoita sitä, että kaikilla pitää olla samat lähtökohdat tai sama lopputulos. On ihmisiä, jotka eivät pysty nousemaan omilla ansioillaan, mutta valtaosa pystyy.
Lopuksi Itäniemi painottaa, kuinka pienet tuloerot, voimakas verotuksen progressio ja massiiviset tulonsiirrot ylläpitävät köyhyyttä eivätkä poista siten.
– Tämän tunnistaminen on keskeinen osa ajattelun muutosta, jolla pääsemme keskustelussa eteenpäin.
