Joka kolmas vastaaja kertoo, että hänellä on melko suuria tai vakavia taloudellisia huolia palvelualojen ammattiliitto PAMin tuoreessa jäsenkyselyssä. Eniten niitä on alle 30-vuotiailla.
PAM on tehnyt vuosittaisia jäsenkyselyjä vuodesta 2011. Vaikeampia taloudellisia huolia kokevien osuus pomppasi kaksi vuotta sitten vakiintuneelta 20 prosentin tasolta 30 prosenttiin. Tiedotteen mukaan luku on nyt 33 prosenttia.
Toimeentulonsa parantumisesta viimeisen vuoden aikana kertoo vain 15 prosenttia vastanneista marraskuussa tehdyssä kyselyssä. Vajaalla puolella (47 %) tilanne on säilynyt ennallaan. Heikentynyt se on 38 prosentilla.
Eniten toimeentulon heikkeneminen on ikäryhmistä iskenyt nuoriin, alle 30-vuotiaisiin (40%). Osa-aikatyötä tekevistä yli puolet (51 %) koki toimeentulonsa heikentyneen.
Osoitus taloudellisen tilanteen vaikeutumisesta on myös ulosottovelkaisten osuus. Ulososottovelkaa oli koko vastaajajoukosta 13 prosentilla. Erityistä huolta herättää se, että vastanneista, joiden perheessä on alaikäisiä lapsia, joka viidennellä oli ulosottovelkaa.
Jäsenkyselyn vastausten perusteella PAMin jäsenten bruttopalkan keskiarvo on 2224 euroa kuukaudessa. Mukana ovat sekä kokoaikaiset että osa-aikatyöntekijät. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee kaupan alalla, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla.
PAMin jäsenten toimeentuloa ovat heikentäneet muun muassa hallituksen toteuttamat asumistukeen, työttömyysturvaan, toimeentulotukeen sekä lääkekorvauksiin tehdyt leikkaukset. Kaksi kolmesta (63 %) kertoo leikkausten vaikuttaneen toimeentuloonsa ja joka kolmanteen (34 %) on osunut useampi leikkauksista.
Vastanneista 37 prosentilla oli joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen osa-aikainen työsuhde. Heistä 61 prosenttia teki osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla.
Kaikista vastanneista 56 prosenttia tekee kokoaikaista vakituista työtä. Kaupan alalla vakituiset kokoaikaiset työsuhteet olivat jo vähemmistö (49 %).
Työttömistä kaksi kolmesta vastaa useamman kuin yhden leikkauksen vaikuttaneen häneen. Noin puolet opiskelijoista (47 %) ja osa-aikaista työtä tekevistä (45%) kuuluu myös tähän joukkoon.
Laajimmin vaikutusta on ollut lääkekatolla ja toiseksi laajimmin asumistuella.
Niistä, joiden talouteen asumistuen leikkaus on vaikuttanut, vajaa viidennes (17 %) on joutunut vaihtamaan asuntoa, ja joka kolmas (34%) on harkinnut vaihtoa.
Kaikkiaan myös asumisen kalleus vaikuttaa. Sen vuoksi noin joka kymmenes (9%) on joutunut vaihtamaan asuntoa.
Asumistukea sai marraskuussa viime vuotta pienempi osuus. Sen voi olettaa kertovan siitä, että asumistuen ehtojen tiukennus on tiputtanut heidät tuen ulkopuolelle.
Kysely lähettiin 69974 marraskuussa yksinkertaisella satunnaisotannalla poimitulle jäsenelle. Vastaajia oli 11496, vastausprosentti 16,4.
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan palkkoja on nostettava ja työntekijöille tarjottava lisää työtunteja.
– Minä näen jäsenkyselyn tulokset kirkkaana kuvana siitä, miten korkea inflaatio, matalat palkankorotukset ja hallituksen toteuttamat epäoikeudenmukaiset sosiaaliturvan leikkaukset kurjistavat palvelualojen työntekijöiden ja heidän läheistensä elämää. Palkkoja on parannettava, ostovoimakuoppa on kurottava umpeen, Rönni-Sällinen vaatii.
– Työajat vaikuttavat tuloihin, elämän hallintaan, terveyteen, tuottavuuteen ja moneen muuhun. Kyselyn tuloksista nähdään elämiseen riittämättömien työtuntien vaikutus toimeentuloon tilanteessa, jossa hallitus on kohdistanut leikkauksensa myös vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekeviin. Tunteja on kerta kaikkiaan saatava lisää, hän jatkaa.
