Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta suomalaisten talousjohtajien luottamus on pysynyt kevään tasolla. Vaikka epävarmuus on Suomessa vähäisempää kuin Euroopassa, heikko talous näkyy yritysten haluttomuutena ottaa velkaa. Suomalaisista talousjohtajista 68 prosenttia katsoo, että nyt ei ole hyvä aika suuremmalle riskinotolle.
– Liiketoimintaan heijastuu Suomessa monia epävarmuustekijöitä, kuten korkeat korot, Venäjän uhka ja suurten yritysten muutosneuvottelut. Kysely toteutettiin syyskuussa ennen Yhdysvaltojen vaaleja, mikä varmasti myös heijastuu tuloksiin, sanoo Deloitten talousjohtaja Sari Berglund tiedotteessa.
Kolme neljästä (78 %) suomalaisista talousjohtajista arvioi, että Suomen talous alkaa elpyä vuoden 2025 aikana. Puolet (49 %) talousjohtajista uskoo, että korkojen lasku ja sitä seuraava yksityisen kulutuksen kasvu käynnistävät Suomen talouden elpymisen.
– Kyselymme mukaan talouskasvu kulminoituu vahvasti korkojen ja inflaation laskuun sekä ostovoiman parantumiseen. Osa uskoo myös rakennussektorin lähtevän nousuu, Berglund sanoo.
Laaja-alaiset kyberriskit huolestuttavat talousjohtoa
Suomalaisissa yrityksissä liiketoiminnan suurimmiksi riskitekijöiksi nähdään geopoliittiset riskit ja heikko talouskasvu. Muualla Euroopassa suurimpina riskeinä pidetään kotimaisen kysynnän laskua ja ammattitaitoisen työvoiman puutetta.
Suomessa kyberriskit nousevat osana geopoliittisia riskejä merkittäviksi huolenaiheiksi.
– Kyberriskit ovat muuttuneet entistä monitahoisemmiksi koko liiketoimintaa uhkaaviksi riskeiksi. Yrityksissä on havahduttu siihen, että kyberhyökkäyksiä voi tulla mistä tahansa kanavasta ja niiden takana voi olla valtiollisia toimijoita, yksilöitä tai organisaatioita, sanoo Berglund.
Suomessa talousjohtajat nimeävät kasvun nykyisillä markkinoilla tärkeimmäksi strategiaksi, jota seuraavat orgaaninen kasvu ja digitalisaatio. Ruotsissa kustannussäästöt nähdään tärkeimpänä strategiana.
– Epävarmassa maailmantilanteessa ollaan varovaisia ja kasvua haetaan nykyisiltä markkinoilta. Ruotsissa talouskasvu on ollut Suomea heikompaa, mikä selittää ruotsalaisten keskittymistä kustannussäästöihin, Berglund sanoo.
Maltilliset tekoälyinvestoinnit eivät tuo jättihyötyjä
Suurin osa suomalaisista talousjohtajista (91 %) sanoo yrityksensä sijoittavan alle viiden prosentin budjeteistaan ja resursseistaan generatiiviseen tekoälyyn. Yli puolet (60 %) allokoi vain alle prosentin.
– Koska investoinnit tekoälyyn ovat näin maltillisia, ei ole realistista odottaa myöskään jättihyötyjä, Berglund muistuttaa.
Suomessa suurimmat odotukset generatiivisen tekoälyn hyödyistä liittyvät ennustamisen ja mallinnuksen tarkkuuden parantamiseen, tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseen sekä kustannusten vähentämiseen.
– Talousjohtajien vastauksissa korostuu varmasti talouden näkökulma, sillä näen tekoälyn toimivan myös ulkopuolisen markkinan ja asiakaskokemuksen ymmärtämisessä sekä uusien palvelumallien käyttöönotossa, Berglund arvioi.
Deloitten vuodesta 2015 asti toteuttamaan talousjohtajatutkimukseen osallistui 1 839 talousjohtajaa 26 Euroopan maasta tarjoten yleiskuvan liiketoiminnan tunteista sekä investointi- ja palkkausodotuksista Euroopassa. Suomesta tutkimukseen osallistui syyskuun 2024 aikana 71 suuryrityksen johtajaa. Tutkimukseen osallistuneiden suomalaisten yritysten liikevaihdosta yli puolet (52 %) oli yli 100 miljoonaa vuodessa.
