Elinkeinoelämä keskusliitto EK:n näkemyksen mukaan seuraavan EU-komission tärkein tehtävä on kilpailukyvyn parantaminen. Vihreästä siirtymästä on tehtävä kasvun moottori.
Suomen on vaikutettava nyt sen puolesta, että EU-tason rahoitus tulee perustumaan aitoon kilpailuun. Suomi pärjää, kun rahoitus kohdistuu yritysten parhaille hankkeille, tiedotteessa todetaan. EK:n tuoreissa kyselytuloksissa korostuu Suomen yrityskentän toive EU:n sujuvammasta sääntelystä ja raportointivelvoitteiden kohtuullistamisesta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti odotuksiaan komission seuraavaan työohjelmaan samalla kun järjestö juhlisti viiden vuosikymmenen mittaista vaikuttamistyötä Brysselissä – Suomen elinkeinoelämä perusti oman toimiston Brysseliin vuonna 1974.
Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin uuden komission isot suuntaviivat vastaavat hyvin EK:n tavoitteita, arvioi tiedotteessa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– Erinomaista on kilpailukyvyn ja investointien aiempaa voimakkaampi korostaminen sekä niiden linkittäminen vihreään siirtymään. Myös puolustusteollisuuden ja varautumisen vahvistaminen on tärkeää. Sisämarkkinoiden vahvistamisessa on syytä huomioida myös palvelukaupan kasvupotentiaali, jolla on positiivinen vaikutus Euroopan työllisyyteen. Ratkaisevaa on kuitenkin se, millä keinoin tavoitteet aiotaan toteuttaa. Tässä on vaikuttamisen paikka, Häkämies sanoo.
Huolia Häkämiehen mukaan liittyy erityisesti kilpailu- ja valtiontukipolitiikkaan. Vihreiden investointien houkutteluun on pakko löytää EU-tason ratkaisu, jotta vältetään ylilyönnit jäsenmaiden välisessä valtiontukikilpailussa.
Kasvukäänteen onnistumisen kannalta EK pitää erityisen merkittävänä Clean Industrial Deal -ohjelmaa, joka läpileikkaa Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta keskeisiä osa-alueita.
Clean Industrial Dealin keskeistä sisältöä tulee olemaan vihreiden investointien voimakas kiihdyttäminen ja sitä koskevien rahoitusratkaisujen kehittäminen. Suomella on erinomaiset edellytykset tällaisten investointien kotiuttamiseksi.
Investointirahoituksen juna liikkuu jo, eikä Suomessa kannata Häkämiehen mukaan jumittua pelkkään yhteisvelkakysymykseen:
– Olennaista on se, että tulevan rahoituksen pelisäännöt ja ennen kaikkea jakoperusteet saadaan viritettyä mahdollisimman fiksusti, Euroopan kilpailukykyä aidosti vahvistaen, Häkämies sanoo.
Investointirahoituksen jakoperusteiden osalta EK ajaa kahta tavoitetta:
Rahoitusta tulisi kohdentaa suoraan yrityksille ja niiden investointihankkeille – ei jäsenmaille korvamerkittynä esimerkiksi niiden BKT-osuuksien mukaisesti. Rahoituksen saaminen puolestaan pitää ratkaista kilpailullisesti: parhaat hankkeet voittakoot. Kun yritykset kilpailevat rahoituksesta hankkeittensa aidon innovatiivisuuden perusteella, on Suomella mahdollisuudet päästä saamapuolelle, EK näkee.
Rahoituksen osalta elinkeinoelämä odottaa EU:lta myös selkeää suunnitelmaa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi sekä sodan aikana että sen jälkeen. Järjestö esittää EU-tasolle konsortiomallia, jonka avulla eurooppalaiset yritykset saataisiin laajasti mukaan jälleenrakentamiseen. Näitä kestäviä eurooppalaisia jälleenrakennusratkaisuja tarvitaan tukemaan Ukrainan tietä kohti EU-jäsenyyttä.
Digitalisaatiosta, datasta, tekoälystä ja muista uusista teknologioista on saatava irti enemmän tuottavuus- ja kasvuhyötyjä. Avainasemassa on digisääntelyn viisas toimeenpano. Massiivinen regulaatio on hidastuttanut teknologian ja talouden kehitystä Euroopassa, mihin myös Draghin raportissa kiinnitetään huomiota.
Siksi Suomella on aihetta iloita komissaari Henna Virkkusen painavasta salkusta. Poliittisesti kokeneen ja kunnianhimoisen komissaarin johdolla Euroopalla on edellytykset lähteä rakentamaan teknologista edelläkävijyyttä.
Paremman sääntelyn rima on nostettava korkealle kautta linjan. Raportointivelvoitteiden karsiminen on EK:n kyselytulosten mukaan Suomen yrityskentän suosittama ykköskeino EU:n kilpailukyvyn nostamiseksi, huomauttaa Häkämies.
– On tärkeää tarttua von der Leyenin aloitteeseen, jonka mukaan EU haluaa vähentää yritysten raportointivelvoitteita neljänneksellä ja pk-sektorin osalta jopa 35 prosentilla. Tätä tavoitetta on lähdettävä toteuttamaan konkreettisella, mitattavalla ja tuloksia tuovalla tavalla.
