Suomen pk-yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen kyselyyn osallistuneista maista toiseksi pessimistisimmin. Tulokset selviävät talous-, palkka- ja HR-palveluita sekä ohjelmistoja tarjoavan Azetsin yritysbarometrista, jossa olivat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Norja, Irlanti ja Iso-Britannia.
Suomalaisissa pk-yrityksissä suhtaudutaan tulevaisuuteen edelleen varovaisesti, sillä yli puolet (53 %) vastaajista arvioi tulevaisuudennäkymänsä neutraaleiksi tai pessimistisiksi.
Tämä on merkittävästi alle kyselyn keskiarvon, jossa neutraalin tai pessimistisen arvion antoi 38 prosenttia vastaajista.
Geopoliittinen tilanne ja talous stressaavat suomalaisia pk-yrityksiä
Suomalaisyrityksissä ollaan huolissaan geopoliittisesta epävarmuudesta (6,6) ja taloudellisesta tilanteesta (6,2) huomattavasti enemmän kuin muissa kyselyn maissa. (Skaala 0-10, jossa 0 äärimmäisen pessimistinen, 5 neutraali ja 10 äärimmäisen postiviinen)
Muissa maissa geopoliittinen tilanne huolestutti vain 5,2:n verran ja taloudellinen epävarmuus 5,1:n verran. Geopoliittinen epävarmuus yhdistää kaikenkokoisia pk-yrityksiä, eniten se painaa kuitenkin mikroyrityksiä.
– Epävarmuus ja pessimismi painavat suomalaisia pk-yrityksiä jopa enemmän kuin olisi syytä. Suomalaisten yritysten taloudellinen suorituskyky on kuitenkin kohtuullinen, ja se on edellisestä barometrista hieman parantunut. Tosin edelleenkin se laahaa muita jäljessä, toteaa Azets Suomen toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.
– Suomalaisista pk-yrityksistä 57 prosenttia arvioi omaa taloudellista suoriutumistaan positiivisesti (6-10), vaikka siinäkin jäimme hieman verrokkimaista, joissa vastaava luku oli 65 prosenttia, Nikkanen lisää. (Skaala 0-10, jossa 0 kriittinen tilanne, 5 keskiverto ja 10 erinomainen tilanne)
Rahoitussektori arvioi taloustilanteensa selvästi muita aloja vahvimmaksi. Sektorista 82 prosenttia arvioi oman taloustilanteensa positiiviseksi (6-10), kun vastaava luku muissa maissa oli 81 prosenttia. Terveydenhoitoalan pk-yrityksistä 63 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa positiiviseksi (6-10), vastaava luku verrokkimaissa oli 56 prosenttia.
Inflaatio painaa
Huolimatta inflaation tasaantumisesta suomalaiset pk-yritykset kohtaavat edelleen voimakkaita inflaatiopaineita. Myös arviot inflaation vaikutuksista olivat verrokkimaita suuremmat.
Hintakorotukset olivat suomalaisyritysten ykkösvaihtoehto inflaatiosta selviämiseksi. Yrityksistä 52 prosenttia suunnitteli hinnankorotuksia. Yrityksistä 50 prosenttia piti omista voittomarginaaleista tinkimistä vaihtoehtona ja 41 prosenttia aikoi parantaa tehokkuutta.
Suomalaisyritykset etsivät mahdollisuuksia tehostamiseen selvästi enemmän kuin verrokkimaissa.
– Suomessa 41 prosenttia etsii keinoja parantaa toiminnan tehokkuutta, kun muualla vastaava luku on vain 26 prosenttia. Suomalaiset yritykset etsivät aktiivisesti sisäisiä ratkaisuja inflaation aiheuttamiin haasteisiin. Erityisesti vähittäiskaupassa ja majoitus- ja ravitsemusalalla haetaan tehostamista selvästi enemmän kuin muissa maissa, Nikkanen toteaa.
Suomalaiset pk-yritykset seuraavat kassavirtaa tunnollisesti
Suomalaisten pk-yritysten vahvuutena epävarmassa taloustilanteessa on kassavirran jatkuva seuraaminen. Suomalaisyritykset seuraavat kassavirtaansa pidemmällä horisontilla kuin verrokkimaissa.
Suomalaisyritysten suunnitteluhorisontti on keskimäärin 10,5 kuukautta, kun verrokkimaissa se on keskimäärin kymmenen kuukautta.
Suomalaisten yritysten kassavirtaennustehorisontissa on myös pientä, 0,4 kuukauden nousua edellisestä kyselystä. Jopa kymmenessä prosentissa yrityksistä ennustehorisontti ulottuu jopa yli 25 kuukauteen.
– Erityisesti suuret suomalaiset pk-yritykset ennustavat selvästi pidemmälle kuin kansainväliset vertailukohteensa. Suurilla yrityksillä, joilla on paljon liikevaihtoa tai työntekijöitä, ennustehorisontit ulottuvat jopa 2,3 kuukautta pidemmälle kuin vertailujoukolla, Nikkanen toteaa.
