Euroopan keskuspankki laski torstaina ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Päätös oli odotettu.
Samalla päätös tietää sitä, että EKP:n rahapolitiikka pysyy edelleen kireänä. Taloustieteilijä Juha Tervala liittyy niiden ekonomistien joukkoon, joiden mukaan EKP olisi voinut laskea korkoa enemmänkin.
– Mielestäni korkoa olisi voinut laskea 0,5 prosenttiyksiköllä. Se olisi ollut ihan perusteltua myös keskuspankin ennusteiden pohjalta. Inflaatio on hidastumassa EKP:n kahden prosentin tavoitteeseen, Tervala sanoo Verkkouutisille.
– Euroalueella on fiilis, että talouskasvu on hidastumassa. Se tarkoittaa, sitä että tarvitaan elvyttävämpää rahapolitiikkaa. Rahapolitiikka on varsin kireää nykytilanteessa. Samalla on hyvä pitää mielessä, että EKP:n ensisijaisena tehtävänä on inflaation vakauttaminen kahteen prosenttiin. Tässä taloustilanteessa 0,5 prosenttiyksikön lasku olisi ollut tarpeellinen ja helposti perusteltavissa.
Euroopan keskuspankkia on syytetty hidasliikkeisyydestä. Suuret laivat kääntyvät hitaasti. Aluksi EKP reagoi hitaasti inflaation nousuun, mutta nyt näyttää siltä, että se reagoi liian hitaasti laskeviin inflaatiolukuihin. Se johtaa siihen, että euroalueen tilanne synkistyy entisestään.
Keskuspankki odottaa tälle vuodelle tukkoista 0,7 prosentin talouskasvua, ensi vuonna talouskasvu on 1,1 prosenttia, vuonna 2026 1,4 ja vuonna 2027 1,3 prosenttia. Euroalueen huono talouskasvu on merkki ongelmista.
– Sanoisin, että pienen pieni talouskasvu, joka ei teknisesti ottaen ole taantuma, on merkki talouden ongelmista. Talouden pitäisi kasvaa 1-2 prosenttia pidemmällä aikavälillä. Taloustilanne on euroalueella surkea eikä Suomessakaan ole nähtävissä mitään ihmeellistä talouskasvua parantavaa spurttia. On turha iloita mistään puolen prosentin talouskasvusta, Tervala sanoo.
Ensi vuoden aikana Tervala uskoo, että ohjauskorot laskevat yhden ja kahden prosentin välille.
EKP katsoo peräpeiliin
EKP:n johtokunnan jäsen ja Irlannin keskuspankin entinen johtaja Philip Lane antoi aiemmin tällä viikolla Financial Timesille toiveikkaan haastattelun, jossa pohti josko EKP:n olisi syytä katsoa eteenpäin eikä taaksepäin.
EKP on painottanut tekevänsä rahapoliittiset päätöksensä datan pohjalta. Juha Tervalan mukaan se on taaksepäin katsomista. Torstaina tämä suunta ei muuttunut. EKP lähetti torstain kokouksen jälkeen ristiriitaisen viestin.
– Rahapolitiikan mitoitus ”aina tuoreimpien tietojen perusteella” on käytännössä tarkoittanut taaksepäin katsomista, koska sillä on korostettu uusimpia inflaatiolukuja. Eteenpäin katsominen antaa isomman painoarvon inflaationäkymille, Tervala sanoo.
– Tosin EKP valitsi torstaina kultaisen keskitien. Lehdistötiedotteessa se puhui ensin taaksepäin katsomisesta eli toteutuneista inflaatioluvuista. Seuraavassa lauseessa se taas korosti eteenpäin katsomista eli inflaationäkymää. Se siis korosti päinvastaisia asioita.
Yhdysvaltain keskuspankki Fedillä on kaksoismandaatti. Se seuraa inflaatiolukujen kehitystä, mutta samalla se pitää huolen työllisyydestä. Fed onkin tunnettu ketterämpänä toimijana kuin EKP. Tervalan mukaan kaksoismandaatti voisi luoda keskuspankille sen tarvitsemaa liikkumatilaa.
– EKP:n kaksoismandaatti, jossa rahapolitiikan tavoitteina ovat sekä inflaation hallinta että työllisyyden maksimointi tai talouskasvun tasoittaminen, voisi auttaa rahapolitiikkaa olemaan eteenpäin katsovaa, Tervala sanoo.
– Se antaisi keskuspankille joustavuutta reagoida tilanteisiin, joissa inflaatio on lähellä tavoitetta tai sen yli, mutta talouskasvu hidastuu merkittävästi. Nykyinen hintavakaustavoite voi johtaa siihen, että keskuspankki keskittyy liiaksi inflaatioon ja jättää huomiotta kasvun hidastumisesta aiheutuvat riskit, kuten työttömyyden nousun.
Historiallisesti kysymys on ollut vaikea etenkin saksalaisille keskuspankkiireille.
– Saksalaiselle oli epäluuloja toisia euroalueen jäseniä kohtaan niiden inflaatiohistorian takia. Euroalue on jo vuosikymmeniä vanha. Se on luonut reputaation, että se toteuttaa matalan inflaation rahapolitiikkaa. Mielestäni aika olisi jo valmis kaksoisstandardille.
