Suomen julkiset menot ovat huippuluokkaa, julkinen sektori rakenteellisesti alijäämäinen ja leikkauskohteita löytyy, listaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Taloustaidon blogissaan.
– Julkinen talous on ollut finanssikriisin jälkeen käytännössä koko ajan alijäämäinen – hyvä, jos nousukauden huipulla käydään tulojen ja menojen tasapainossa. Tilanne näyttäisi vieläkin pahemmalta, mikäli eläkesektori siivottaisiin pois luvuista. Ja niin tulisikin tehdä, koska eläkesäästäminen (rahastot) on tuleville eläkeläisille korvamerkittyä rahaa, Kotamäki kirjoittaa.
Hän muistuttaa tilanteen näyttävän toisenlaiselta muissa Pohjoismaissa, joissa julkisen talouden tasapainosta on pidetty parempaa huolta.
Suomessa nykyhallituksen saldoksi jää noin 40 miljardia euroa uutta velkaa. Siitä arviolta noin 11 miljardia on mennyt muihin kuin koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan liittyviin menoihin. Esimerkiksi Tanskassa valtionvelkaa on taas vähennetty viimeisen kahden vuoden aikana liki 30 miljardia euroa.
Mauri Kotamäki huomauttaa, että myös äänestäjien keskuudessa alkaa muodostua konsensus siitä, että julkinen talous tulisi saattaa rakenteellisesti tasapainoon. Hän viittaa Evan marraskuun kyselyyn, jonka mukaan suomalaiset ovat valmiita isoihinkin leikkauksiin, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon. Kotamäen mukaan tämä ei ole kuitenkaan näkynyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen teoissa.
– Luvassa ovatkin “velkavaalit”, ja hyvä niin. Valtiovarainministeriö ehti jo ehdottaa yhdeksän miljardin euron sopeutusta seuraavan kahden hallituskauden aikana; kuusi miljardia seuraavalla kaudella ja kolme sitä seuraavalla.
– Poliittista järjestelmäämme hyvinkin läheltä seuranneena olen epäileväinen, että poliittinen prosessi pystyisi tuottamaan näin mittavan sopeutussuunnitelman ja kaiken lisäksi sitoutumaan siihen. Pessimisti ei pety, mutta valitettavasti olen optimisti.
Mauri Kotamäen mukaan pulaa leikkauskohteista ei ole, mutta myös menokohteita löytyy.
– Puolustusmenoja pitäisi nostaa, Sote-uudistus on pannukakku ja todennäköisesti lisää julkisia menoja, tai ei ainakaan säästä niitä, koulutusmenoista ei kannata leikata, velan korkomenot ovat nousussa ja Suomen kokonaisveroastekin on jo tavattoman korkea. Lisäksi jokaisella puolueella on viiteryhmiä, joiden asemaa ne tuppaavat suojelemaan, hän kirjoittaa.
– Seuraavaa pääministeriyttä tavoittelevat ovat rohkeita ihmisiä ja valtiomiehen hatun saa, jos kuuden, tai edes neljän miljardin euron sopeutuksessa onnistuu, Kotamäki jatkaa.
