Asiantuntijat pitävät epätodennäköisenä, että Suomen luottoluokitus laskisi lähiaikoina, vaikka talouden tilannekuva on heikentynyt nopeasti viime kuukausina.
– Pidän epätodennäköisenä, että Suomen luottoluokitus laskisi seuraavan vuoden sisällä. Jos suhdannetilanne pysyy heikkona ja velka kasvaa edelleen, on vähintäänkin mahdollista että luottoluokituksen näkymiä muutetaan. Jos talouskehitys on huonoa tai talouteen kohdistuisi jokin sokki, on mahdollista, että luottoluokitusta laskettaisiin kahden vuoden sisällä, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Verkkouutisille.
– Tällä hetkellä näen, että tilanne on indikaattorien ja kehityksen valossa edelleen vakaa. Riskejä on toki heikompaan suuntaan esimerkiksi sen suhteen, että säästöjä ei saataisi toteutettua ja talouskehitys ei vastaisi viime aikojen odotuksia. En kuitenkaan näkisi mitään välitöntä riskiä siihen, että luokituksia laskettaisiin tämän vuoden aikana enkä välttämättä seuraavankaan vuoden aikana, tilannetta arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen Verkkouutisille.
Luottoluokitukset ovat valtiolle tärkeitä rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi ja lainanoton kustannustehokkuuden varmistamiseksi.
Heiskanen muistuttaa, että jos tilanne alkaa heikentyä, markkinat yleensä reagoivat ensin esimerkiksi valtionlainojen korkojen nousulla, ja luokituslaitokset muuttavat luokituksia jonkin verran myöhemmin.
– Jos ajatellaan markkinahinnoittelua, niin Suomen valtionlainan korot ovat tällä hetkellä ihan samoissa lukemissa kuin esimerkiksi Itävallalla, jolla on samat luokitukset. Markkinat eivät ennakoi, että Suomen kehitys olisi heikkenemässä verrattuna vastaaviin verrokkeihin. Välittömiä indikaatioita ei ole siitä, että luottoluokitus olisi muuttumassa.
Luottoluokitukset kahdelta laitokselta
Valtiolla on sopimusperusteiset luottoluokitukset kahdelta laitokselta: Fitchilta ja Standard & Poor’silta (S&P).
Molemmat luottoluokitusyhtiöt ovat antaneet Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA+-luottoluokituksen ’vakailla näkymillä’. Se on toiseksi paras luottoluokitus.
Fitchin tuorein päätös on viime vuoden elokuulta ja S&P:n tuorein päätös on viime vuoden lokakuulta.
Yhtiöt tarkastelevat Suomen luottoluokituksia pari kertaa vuodessa.
Fitch listasi kolme riskiä
Fitchin viimeisimmän raportin mukaan Suomen vahvuuksina pidetään muun muassa hallinnon toimivuutta, euroalueen jäsenyyttä ja eläkerahastojen sijoitusten hyvää tilaa. Fitchin mukaan Suomen julkisen velan määrä on kuitenkin AA- sekä AAA-luokiteltujen maiden mediaanin yläpuolella ja sen odotetaan kasvavan.
Fitch listaa viimeisimmässä raportissaan kolme seikkaa, jotka voivat johtaa Suomen luottoluokituksessa negatiivisiin näkymiin tai jopa luokituksen alentamiseen.
Ensimmäisenä mainitaan merkittävä ja pysyvä julkisen velan nousu suhteessa bkt:hen ja riittämättömät finanssipoliittiset toimet.
Toisena riskinä olisi vakava taloussokki, josta seuraisi valtiontalouden heikkeneminen ja julkisen velkamäärän kasvu edelleen.
Kolmantena mainitaan geopoliittiset riskit, jotka voisivat realisoitua esimerkiksi, jos jännitteet Venäjän kanssa eskaloituvat.
Velan hoito suurennuslasin alla
Kuoppamäki muistuttaa, että Suomella on muihin AA+ -luottoluokituksen omaaviin maihin verrattuna enemmän velkaa suhteessa bkt:hen, talouskasvu on heikkoa, ja velka edelleen kasvaa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.
– Toistaiseksi luottoluokituslaitokset näkevät, että Suomi pystyy vastaamaan velastaan ja pyrkii tekemään toimenpiteitä, millä velankasvu saataisiin käännettyä loivemmalle uralle. Jos näin ei tule tapahtumaan kahden vuoden sisällä, laitosten täytyy pohtia vähintään negatiivisia näkymiä.
Suomen julkisen velan määrä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä 73,7 prosenttia bkt:sta.
Alijäämän kasvu huolettaa
Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bkt:hen kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttiin heikon talous- ja työllisyyskasvun sekä hitaan verotulojen kasvun vetämänä.
Alijäämän arvioidaan kohenevan tulevina vuosina noin 3 prosenttiin suhteessa bkt:sta, kun hallituksen sopeutustoimien ennakoidaan alkavan purra ja sekä talous että työllisyys alkavat kasvaa.
EU:n perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 prosenttia suhteessa bkt:hen, paitsi jos alijäämärajan ylitys on vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen.
Heiskanen arvioi julkisen talouden alijäämän kasvamisen muodostuvan riskiksi luottoluokituksen näkökulmasta.
– Kun kyseessä ei ole suhdanneluontoinen vaan pysyvämpi alijäämä, eikä tilanteeseen löydetä keinoja ja velka pyrkii kasvamaan, niin silloin ilman muuta riskinä on, että Suomen valtionlainojen korot alkavat nousemaan suhteessa muihin maihin ja joudumme maksamaan enemmän korkoa veloista.
Heiskasen mukaan hallitusohjelmassa linjatut säästötoimet eivät ole uusien tietojen valossa riittäviä palauttamaan julkisen talouden kehitystä kestävälle pohjalle.
– Näkisin ensisijaisen tärkeänä, että hallitus tekee linjaukset, jossa meillä on selkeä suunnitelma ja skenaario siitä, että valtiontalouden vajetta tullaan laskemaan ja saadaan velkasuhde laskevalle uralle. Tilanne on heikentynyt ja tähän pitäisi pystyä puuttumaan voimakkaammin kuin tällä hetkellä ollaan linjattu, Heiskanen toteaa.
Rakenneuudistuksia seurataan
Kuoppamäki muistuttaa, että luottoluokitusyhtiöt kiinnittävät huomiota myös rakenneuudistusten toteutumiseen.
– Suomen talouden potentiaalinen kasvuvauhti on matala ja luottoluokitusyhtiöt näkevät sen heikkoutena. Työmarkkinauudistuksilla olisi saatava työllisyysastetta nostettua ja sitä kautta lisää verotuloja ja julkisen talouden taakkaa helpommaksi. Kyllä rakenneuudistusten onnistumisella on merkitystä.
Suomen valtion luottoluokitus oli viime vuosikymmenelle asti parhaassa AAA-luokassa. S&P laski Suomen luottoluokituksen toiseksi parhaalle AA+ -tasolle lokakuussa 2014 ja Fitch teki saman maaliskuussa 2016.
Muita AA+-maita ovat S&P:n luokituksessa muun muassa Itävalta, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja kuuluvat parhaimpaan AAA-luokitukseen.
Luokituksen putoamisesta kustannuksia
Luottoluokituksen lasku voisi johtaa konkreettisesti imagotappioon sekä rahoituskustannusten nousuun.
Kuoppamäki muistuttaa myös, että Suomessa on koko itsenäisyyden historian ajan vaalittu maan hyvää mainetta luotettavana velanhoitajana.
– Luokitusmuutos tarkoittaisi tapahtuessaan sitä, että Suomen velan kustannukset ja korkotaso tulisivat muodostumaan aikaisempaa korkeammaksi ja korkoero suhteessa esimerkiksi Saksaan ja muihin verrokkimaihin kasvaisi. Ei Suomi olisi vielä samassa kategoriassa Italian tai Kreikan kanssa, mutta se nostaisi kyllä meidän rahoituskustannuksia.
Heiskanen tuo esiin myös argumentin, että luottoluokituksen laskulla on heijastuksia koko talouden kasvuedellytyksiin.
– Luokituksen heikentymiset kertaantuvat myös esimerkiksi yritysten kustannuksiin. Kysymys ei ole pelkästään valtionvelan kustannuksista, vaan myös investointinäkymät heikkenevät rahoituskustannusten nousun myötä.
Seuraavan kerran Fitch tarkastelee Suomen luottoluokitusta helmikuussa ja S&P huhtikuussa.