Isännöintiliiton tuoreen talousbarometrin mukaan 38 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on keskimäärin tehty liian vähän korjauksia.
Tuloksista käy myös ilmi, että moni isännöitsijä hallinnoi taloyhtiöitä, joissa on lykätty tai peruttu korjaushankkeita taloudellisista syistä edellisen 12 kuukauden aikana. Viidenneksellä isännöitsijöistä vähintään puolet taloyhtiöistä on tällaisia. Ongelma korostuu taantuvilla maantieteellisillä alueilla.
– Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että nopeasti nousseet korot ja kustannukset sekä taloyhtiöiden heikentyneet lainansaantimahdollisuudet etenkin taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla ovat jarruttaneet taloyhtiöiden korjaushankkeita viime vuosina. Lisäksi aineisto osoittaa, että osakkaiden yleinen haluttomuus ryhtyä korjauksiin on vielä hintojakin suurempi syy jättää korjauksia toteuttamatta, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen tiedotteessa.
Isännöitsijät ovat skeptisiä taloyhtiöiden korjaamisen piristymisestä. Vain joka viides talousbarometrin vastaaja arvioi, että korjauksia tullaan tekemään hänen hallinnoimissaan taloyhtiöissä seuraavan 12 kuukauden aikana enemmän verrattuna edelliseen 12 kuukauteen.
Vastaavasti viidesosa vastaajista arvioi korjausrakentamisen vähenevän. 55 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että korjausrakentamista tullaan tekemään saman verran.
– Vaikka korot ovat lähteneet laskuun ja korjausurakoiden hintojen voimakas nousu on päättynyt, isännöintiala ei ennusta taloyhtiöiden korjaamisen piristyvän ainakaan seuraavan vuoden aikana, Rekonen kertoo.
Iso lasku uhkaa osakkaita
Isännöintiliiton mukaan rakennukset rapistuvat päivä päivältä ja remonttien lykkääminen lisää riskejä. Esimerkiksi liian vanha putkisto tai kulunut vesikatto voi aiheuttaa vesivahinkoja. Iäkkäämmässä rakennuksessa vakuutuskorvausten saaminen tällaisessa tapauksessa voi myös olla kiven alla, jolloin vahingoista aiheutuvat kustannukset jäävät osakkaiden maksettaviksi.
Nämä ovat riskejä, jotka osakkaiden pitää Isännöintiliiton mukaan tunnistaa ja tehdä päätökset korjaamisesta tai korjaamattomuudesta tietoisesti.
– Isompi taloyhtiön remonttihanke on tyypillisesti pitkä prosessi, joten ensi keväänä tehty korjauspäätös tarkoittaa monessa tapauksessa remontin alkamista käytännössä vasta vuonna 2026. Esimerkiksi putkiremontissa hankesuunnittelun käynnistämisestä remontin varsinaisen toteutusvaiheen käynnistymiseen kestää tyypillisesti yli vuosi, Rekonen sanoo.
– Liika lykkääminen ja tekemättömät, suunnittelemattomat remontit heikentävät kaikki myös taloyhtiön lainoitettavuutta pankin silmissä sekä vaikuttavat huoneistojen arvoon ja kaupattavuuteen asuntomarkkinoilla, Rekonen sanoo.
