Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvosteli Turun Sanomissa Suomea huolettomasta taloudenpidosta ja elintasosta, ”jota ei ole ansaittu”.
Taloussanomien haastattelemat ekonomistit jakavat pitkälti Niinistön ajatukset velkahuolista.
– Velaksi elämisestä on aika helppoa olla samaa mieltä. Jossakin määrin diagnoosi on laajasti tiedostettukin, eli ei tämä mikään uusi asia ole, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
– Taloustieteilijät ovat nähdäkseni laajasti kaikki huolissaan, myös iso osa poliitikoista jakaa huolen. Iso kysymys on, saadaanko uskottava hallitusohjelma julkisen talouden tervehdyttämisessä aikaan, Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta sanoo TalSalle.
– Totta on, että kyse on lähinnä puheesta eli mitään kovin suurta ei ole toistaiseksi tapahtunut. Eläminen on ollut tietynlailla ylivarojen elämistä ja tietynlaisessa illuusiossa olemista sen suhteen mikä on pitkällä aikavälillä mahdollista, Appelqvist toteaa.
Hän tarkoittaa sekä väestön huoltosuhteen vaarallista kääntymistä että ympäristö- ja ilmastomielessä yli varojen elämistä ja kuluttamista.
– Pääosa taloustieteilijöistä ajattelee, että ongelma on niin vaikea, että siihen tarvitaan kolmea lääkettä, niin ettei yhtä tarvitse ottaa liikaa, Maliranta sanoo.
Nämä ovat Malisen mukaan menojen leikkaukset, kokonaisveroasteen nostoa ja rakenteellisia uudistuksia.
Appelqvistin mukaan sopeuttaminen ja velkaantumisen kääntäminen pitää aloittaa lyhytaikaisesta taantumasta huolimatta.
– Välittömiä valtavia leikkaustarpeita ei ole, mutta nopeasti pitää saada päätöksiä. Hallitusohjelmassa tehdyt päätökset alkaisivat joka tapauksessa vaikuttaa vasta paljon myöhemmin. Joka tapauksessa puhutaan vuosista, jopa useista hallituskausista.
Appelqvistin mukaan aikaikkuna alkaa jopa vähitellen umpeutua. Mahdollisuuksia tehdä sopeutuksia on vielä nyt enemmän kuin lähivuosikymmeninä. Palveluita tarvitsevat nuoret ikäluokat ovat vielä pieniä, mutta suuret ikäluokat eivät vielä ole tulleet eniten palveluja käytävään ikään.
