Yhdysvallat on valmistautunut sotaan Kiinan kanssa, mikäli Kiina yrittää miehittää Taiwanin. Asiasta uutisoi The Economist.
Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden mukaan Kiinan presidentti Xi Jinping on käskenyt Kansan vapautusarmeijaa PLO:ta olemaan valmiina hyökkäämään Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä.
– Mututuntumani on, että joudumme taistelemaan jo vuonna 2025, kommentoi Yhdysvaltain ilmavoimien strategisten ilmakuljetusten esikunnan komentaja Mike Minihan.
Taiwan on viime vuosina pyrkinyt nostamaan valmiuttaan ja tehostamaan puolustuskykyään. Tästä huolimatta pienellä saarivaltiolla on vain 163 000 sotilasta, kun taas PLA:lla aktiivipalvelussa on lähes kaksi miljoonaa sotilasta.
Taiwanille onkin elintärkeää, että ennakkovaroitus Kiinan hyökkäyksestä saataisiin riittävän aikaisin. Arvioiden mukaan Yhdysvalloilla on kuitenkin kyky havaita Kiinan varustautuminen hyökkäykseen vain noin kahta viikkoa ennen itse hyökkäystä. Varoitusmerkkeihin kuuluisi veren ja asetarvikkeiden varastointi.
Yhdysvaltain on myös pohdittava tarkkaan, miten se haluaa toimia sodan harmaassa vaiheessa. Kannattaako sen lähettää alueelle lentotukialuksia tai joukkoja? Uhata Kiinalle elintärkeitä öljykuljetuksia Malakansalmen läpi? Harmaan vaiheen aikana myös Taiwan todennäköisesti valmistautuisi hyökkäykseen siirtämällä merivoimien alukset vuorien suojaamalle itärannikolleen, piilottamalla hävittäjiä maanalaisiin tukikohtiin ja aloittamalla liikekannallepanon. Haasteena olisi myös siviilien panikointi, kun yhteydet ulkomaailmaan katkeaisivat.
Tässä vaiheessa Kiinan olisi päätettävä, keskittyykö se hyökkäämään vain Taiwaniin vai iskeekö se myös Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia kohtaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Yhdysvallat pystyisi helpommin iskemään Kiinan hyökkäyslaivastoon, mutta jälkimmäisessä olisi riski sodan eskaloitumisesta.
Itse hyökkäys alkaisi todennäköisesti massiivisella ohjus- ja rakettipommituksella, joka tuhoaisi ison osan Taiwanin asevoimista. Entinen Nanjingin sotilaspiirin varakomentaja Wang Hongguang on arvioinut, että Kiina pommittaisi vuorokauden ajan ensin sotilaskohteita ja sen jälkeen siviilikohteita, kuten voimalaitoksia ja polttoainevarastoja. Kiina myös katkaisisi Taiwaniin johtavat verkkokaapelit. Tämän jälkeen Kiinalla olisi kahden päivän aikaikkuna hyökkäykselle.
Maihinnousu ei silti olisi Kiinalle helppoa. Taiwaninsalmen virtaukset ovat vahvoja, ja Taiwanin itärannikon harvat rantautumispaikat vahvasti linnoitettuja. Ei ole edes varmaa, että Kiinalla on riittävästi aluksia joukkojen kuljettamiseen salmen yli. Taiwan taas pyrkisi tuhoamaan niin paljon salmen ylittäviä maihinnousualuksia kuin mahdollista.
Jos PLA:n joukot selviäisivät rannoilta sisämaahan, joutuisivat ne pian kaupunkisodankäyntiin. Aikaisemmin Kiina oli luottanut siihen, että nopealla pääkaupunkiin kohdistetulla iskulla sota olisi ohi nopeasti, mutta Ukrainan sodan myötä molemmat osapuolet ovat alkaneet valmistautumaan kaupunkisodankäynnin haasteisiin.
Tästä huolimatta edes maihinnousun hidastaminen ei tarkoittaisi, että Kiina häviäisi. Taiwaniin voi olla vaikea hyökätä, mutta myös sen tukeminen on vaikeaa. Varusteiden ja sotilaiden siirtäminen maahan hyökkäyksen alettua olisi erittäin hankalaa.
– Pystymme hidastamaan kiinalaisia yhden, kahden viikon ajan, mutta emme pidempää, tiivistää Taiwanin puolustus- ja turvallisuusinstituutin asiantuntija Si-fu Ou.
Taiwanin selviytyminen riippuu pitkälti Yhdysvaltain avusta. Aiemmin sen strategia Taiwanin puolustamiseen on pohjautunut ilmatukialuksiin, mutta Kiinan ohjusten kehittyessä myös Yhdysvaltojen strategian on pitänyt muuttua. Nykyään jopa 3000 kilometrin päässä Tyynellämerellä sijaitseva Guam on Kiinan ohjusten kantopiirissä.
Yhdysvallat pyrkiikin välttämään Kiinan ohjusiskut hajauttamalla ilmavoimansa ympäri Tyynenmeren pieniä kiitoratoja, lentokenttiä ja ikivanhoja sotilastukikohtia. Pioneerit taas korjaisivat pommitetut kiitoradat mahdollisimman nopeasti.
– Betonibunkkereihin on turha panostaa. Ilmassa on paljon turvallisempaa, tiivistää Yhdysvaltain ilmavoimien prikaatikenraali Paul Birch.
Merivoimien alukset taas pyrkisivät suojaamaan Guamia ja tekisivät vain nopeita iskuja vaara-alueelle tuhotakseen kiinalaisaluksia. Sukellusveneet ja pitkän matkan pommikoneet moukaroisivat kiinalaisten maihinnousualuksia, kun taas merijalkaväen uudet rannikkotaisteluyksiköt rantautuisivat Taiwaniin.
CSIS-ajatuspajan selvityksen mukaan perusskenaariossa Yhdysvallat, Taiwan ja Japani pystyivät katkaisemaan Kiinan huoltoyhteydet kymmenessä päivässä. Taiwaniin jäisi mottiin 30 000 kiinalaissotilasta, mutta saarella ei olisi sähköä tai minkäänlaisia peruspalveluita. Sekä Kiina että Yhdysvallat menettäisivät satoja aluksia ja lentokoneita, Yhdysvallat myös kaksi lentotukialusta.
Riippumatta siitä, kumpi osapuoli voittaisi, olisivat sodan vaikutukset katastrofaalisia. RAND-ajatuspajan mukaan pitkä sota pudottaisi Kiinan bruttokansantuotetta 25-35 prosentilla, Yhdysvaltojen taas 5-10 prosentilla. Koska Taiwan tuottaa 90 prosenttia maailman puolijohteista, johtaisi sota myös valtavaan elektroniikkapulaan. Tuloksena olisi väistämättä maailmanlaajuinen taantuma.
Kiina vakuuttaa, että se haluaa pyrkiä Taiwanin palauttamiseen rauhanomaisin keinoin. Yhdysvaltojen onkin nykytilanteessa tasapainoteltava kahden eri ääripään välillä: Sen on osoitettava, että se on valmis puolustamaan Taiwania ajamatta presidentti Xitä tilanteeseen, jossa hän kokee hyökkäyksen olevan ainoa vaihtoehto.
