Yleisvaarallisiin tartuntatauteihin luetaan muun muassa tuberkuloosi, tuhkarokko ja kurkkumätä.
–Suomessa yli puolet tuberkuloositapauksista todettiin viime vuonna ulkomaalaisilla potilailla, kertoi THL:n asiantuntijalääkäri Kaisa Kontunen Helsingissä pidetyillä Tartuntatautipäivillä.
Suomeen saapui vuosina 2015–16 noin 35 000 pakolaista, joiden yleisimpiä lähtömaita olivat Irak ja Afganistan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan maahamme on saapunut lisäksi yli 70 000 ukrainalaista pakolaista.
Pakolaisilta seulotaan monia tauteja
Ukrainassa tuberkuloosin, hiv:n ja maksakirroosia ja maksasyöpää aiheuttavan hepatiitti B:n esiintyvyys on Suomea suurempaa. Lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin osuus on Ukrainassa ja Venäjällä korkea, yli 20 prosenttia.
Kurkkumätää esiintyi Ukrainan sodan syttymisvuonna 2022 epidemiana Euroopassa, eniten Saksassa. Suomessa ei todettu tapauksia.
Kontusen mukaan kaikille Suomeen saapuneille turvapaikanhankijoille tarjotaan laaja alkuterveystarkastus, jossa seulotaan lähtömaata ja yksilöllisiä riskitekijöitä ajatellen todennäköisimpiä tartuntatauteja.
–Seulottavia tauteja ovat tuberkuloosi, hiv, hepatiitti B ja C, syfilis ja suolistoloiset, Kontunen kertoi.
Tuberkuloosirokotteita annetaan Suomessa nykyään vain riskiryhmiin kuuluville.
Dengue ja malaria voivat levitä Suomeen
Tartuntatautipäivillä kuultiin myös ilmastonmuutoksen tuomista tautiriskeistä.
–Ilmastonmuutos lisää tartuntataudeille altistumista, ja punkkien ja hyttysten välittämien tautien nähdään jo lisääntyvän monessa osassa maailmaa. En olisi yllättynyt, jos dengue-kuumetta levittävä hyttynen leviäisi jossain vaiheessa Suomeen, totesi ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren THL:sta.
Hän arvioi, että myös malaria ilmaantuu Suomeen uudelleen. Sairautta on esiintynyt viimeksi Hangossa vuonna 1945, jolloin epidemia sai alkunsa Karjalan kannaksella taistelleista sotilaista.
Valtaosa taudeista lisääntyy ilmaston lämmetessä, ja mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän tautienkin arvioidaan lisääntyvän. Yleistyviin tauteihin lukeutuvat puutiaisaivotulehdus, veden ja ruoan välityksellä leviävät taudit (kuten Itämeren Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttama vibrioosi) sekä sairaalainfektiot. Noin kolme prosenttia taudeista vähenee: näitä ovat muun muassa kylmän kauden nuhakuumeet.
Äärisäiden lisääntyessä myös vesivälitteiset ja luonnonkatastrofien jälkeiset epidemiat voivat lisääntyä. Jos ilmastonmuutos etenee kuten tähän asti, kuumuuden lisäksi Suomessakin koetaan jatkossa entistä enemmän myrskyjä ja rankkasateita.
Ensimmäinen tulva suomalaisessa sairaalassa on jo koettu: syyskuussa Mikkelin keskussairaalan kaksi alinta kerrosta kastui tulvavedestä ja hissit olivat poissa käytöstä.
