Puolustusasiantuntijan mukaan Ukrainan sotaa ei kannata käyttää mallina siihen, miltä mahdollinen konflikti Venäjän ja Naton välillä Euroopassa näyttäisi.
Ohjusasiantuntija Fabian Hoffmann kertoo asiasta tästä löytyvässä analyysissään. Hänen mukaansa sota olisi todennäköisesti aivan erilainen kuin luullaan. Verkkouutiset on kertonut Hoffmannin arvioista aiemmin tässä jutussa.
Oslon yliopiston tutkija varoittaa Venäjän valtavasta ohjusetumatkasta Eurooppaan. Hänen mukaansa Euroopan maat ovat käytännössä olleet tekemättä mitään samalla kun Venäjä on koonnut varastoon suuria määriä pitkän kantaman aseita. Hoffmann huomauttaa, että Venäjä on ainakin viimeisen vuoden ajan pannut ohjuksia säästöön sen sijaan, että olisi käyttänyt niitä Ukrainassa. Tämä kielii hänen mukaansa siitä, että Venäjä valmistautuu suureen ohjussotaan.
Nykyisessä tilanteessa Euroopalla ei käytännössä ole omia pitkän kantaman hyökkäyskykyjä. Ohjuspuolustus on taas Hoffmannin mukaan aivan riittämättömällä tasolla.
– Ihmiset olettavat usein, että sota Naton ja Venäjän välillä muistuttaisi Ukrainassa juuri nyt käytävää sotaa, mutta vain suuremmassa mittakaavassa. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, Fabian Hoffmann sanoo.
– Venäjä on ymmärtänyt jo vuosikymmenten ajan, ettei se voi selviytyä voittajaksi pitkittyvässä kulutussodassa Natoa vastaan. Tämä pitää kutinsa oli Yhdysvallat mukana tai ei. Syykin on selvä. Venäjä on taloudessa ja teollisuudessa niin pahasti alakynnessä Euroopan valtioihin verrattuna, ettei sillä ole sodankäyntikykyä, jolla kannatella pitkäaikaista konfliktia, hän jatkaa.
Vaikka venäläiset propagandistit väittävätkin muuta, tiedostetaan tämä kaikki tutkijan mukaan Venäjän sodanjohdossakin.
Hoffmann kertoo julkisesti saatavilla olevien venäläisten strategia-asiakirjojen ja muiden vastaavien julkaisujen osoittavan, että Venäjän sotasuunnitelmat keskittyvät ajatukseen lyhyestä, mutta intensiivisestä konfliktista, jossa Nato pakotetaan alistumaan. Tavoitteena ei ole tuhota Naton joukkojen kykyä taistella vaan vakuuttaa valtiot siitä, ettei vastarintaa kannata jatkaa, koska se vain lisäisi kustannuksia ilman mainittavaa hyötyä.
– Ohjusiskut – etenkin alkuvaiheessa – ovat keskeisessä roolissa Venäjän strategiassa. Venäjä tekisi useita toisiaan seuraavia ohjusiskujen aaltoja konfliktissa Naton kanssa, Fabian Hoffmann sanoo.
Hänen mukaansa Moskova saattaisi aloittaa pienestä, mutta lisätä ohjusten määriä nopeasti vakuuttaakseen vastustajat siitä, että pitkittyvä vastarinta on turhaa ja kasvattaa kärsimystä.
Eurooppalaisten Nato-maiden vastaus uhkaan perustuu tutkijan mukaan tällä hetkellä käytännössä lähes kokonaan ohjuspuolustukseen. Tätä hän kutsuu häviön lähestymistavaksi. Hänen mukaansa ohjuspuolustusjärjestelmiä tarvittaisiin valtavasti lisää, jos tällaista haluttaisiin edes yrittää.
Fabian Hoffmannin mukaan Eurooppa tarvitseekin oman pitkän kantaman iskukyvyn, joka toimisi sekä pelotteena että tarjoaisi mahdollisuuden symmetrisiin vastatoimiin Venäjän pitkän kantaman iskuja vastaan. Tällä hetkellä tällaista kykyä ei kuitenkaan ole tutkijan mukaan käytännössä lainkaan.
LUE MYÖS:
Asiantuntija varoittaa: Venäjä varautuu suureen ohjussotaan – Eurooppa täysin valmistautumaton
