Perheyrityksissä joudutaan pitämään poissa työllistämisestä ja investoinneista arviolta yli viisi miljardia euroa. Perheyritysten liitto selvitti Etlan perintö- ja lahjaverotutkimuksen tulosten pohjalta sitä, miten perheyrityksissä on varauduttu perintö- ja lahjaveron maksuun sukupolvenvaihdostilanteissa.
– Perintö- ja lahjavero vääristää Etlan tutkimuksen mukaan sekä perinnönsaajan että perinnönjättäjän käyttäytymistä. On todella huolestuttaa, että perintö- ja lahjavero vähentää perheyritysten investointeja ja hidastaa niiden kasvua sekä lisää yritysmyyntien todennäköisyyttä, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen arvioi.
– Pidimme tärkeänä selvittää tarkemmin sitä, miten perheyrityksissä on varauduttu sukupolvenvaihdoksiin ja kuinka suuret euromäärät ovat kyseessä, hän jatkaa.
Vanhala-Harmanen kertoo, että perheyrityksissä (n=71) on varauduttu tuleviin perintö- ja lahjaveroihin lähes 370 miljoonalla eurolla.
– Olemme arvioineet, mitä vastausten perusteella tulokset tarkoittaisivat koko Suomen osalta. Voidaan sanoa, että suomalaisissa, yli 50 henkeä työllistävissä, perheyrityksissä on puolitoista miljardia euroa varoja epätarkoituksenmukaisesti odottamassa sukupolvenvaihdosverojen maksua.
– Kun mukaan lasketaan yli 10–49 henkeä työllistävät yritykset, varautumisvaroja kertyy yli viisi miljardia euroa. Suomen talouden kaipaamia kasvusykäyksiä löytyisi nopeimmin perheyrityksistä, jos nämä pidossa olevat pääomat vapautettaisiin investointeihin ja työllistämiseen, hän painottaa.
Veroihin varautuminen rajoittaa riskinottohalukkuutta
Vanhala-Harmasen mukaan Taloustutkimuksen kanssa toteutettu lisäselvitys nostaa esiin sen, että perintö- ja lahjaveroon varautuminen vähentää yritysten riskinottohalukkuutta. Näin kyselyssä ilmoitti lähes 70 prosenttia vastaajista.
– Sukupolvenvaihdokseen varautuminen on siirtänyt suunniteltuja investointeja tulevaisuuteen tai rajoittanut tulevien investointien tekemistä lähes 70 prosentilla perheyrityksistä. Ja kun samaan aikaan veroihin varautuminen vähentää riskinottohalukkuutta, tällä on tuntuva vaikutus yritysten investointimahdollisuuksiin ja pääomamarkkinoihin. Tämä on todella vahingollista koko Suomen taloudelle, hän linjaa.
– Sukupolvenvaihdosta ei toteuteta perheyrityksissä silmänräpäyksessä vaan vaihdos kestää useimmiten vähintään yli viisi vuotta. Yleisimmin sukupolvenvaihdoksia rahoitetaan perheyrityksissä osingoilla ja lainalla, summaa Vanhala-Harmanen.
Ruotsi ja Norja poistivat veron epäoikeudenmukaisena
– Meillä Suomessa yritykset joutuvat heikompaan asemaan globaalissa kilpailussa, koska sukupolvenvaihdoksiin kohdistuva veroon Euroopan viidenneksi korkein. Vero ei ole nykyisellään tehokas, jos sitä kierretään ja vältellään, Vanhala-Harmanen sanoo.
Suomen tavoin monessa OECD-maassa on käytössä perintö- ja lahjavero. Perintöjä verottaa 23 OECD-maata ja vastaavasti 12 OECD-maata ei peri veroa. Etlan tutkimus kertoo, että kymmenen OECD- maata, joissa perintövero on ollut aiemmin käytössä, on poistanut sen. Kahdessa OECD-maassa, Virossa ja Latviassa, ei ole ollut perintö- ja lahjaveroa. Pohjoismaista Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2005 ja Norja vuonna 2014.
– Ruotsissa ja Norjassa vero on poistettu, koska sen katsottiin vaikeuttavan perheyritysten sukupolvenvaihdoksia ja aiheuttavan liiallista hallinnollista taakkaa sekä keräävän suhteessa kustannuksiin vain vähän verotuloja sekä sisältävän verosuunnittelumahdollisuuksia. Sitä ei koettu oikeudenmukaisena. Ruotsin kokemukset perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla ovat osoittaneet positiivisia vaikutuksia yrityksiin ja talouteen, Vanhala- Harmanen kertoo.
– Pääomat ovat Ruotsissa palautuneet tehokkaammin markkinoille, vaurauden pako ulkomaille on lakannut ja taloudellinen toimeliaisuus on lisääntynyt. Suomessa sama ratkaisu loisi pitkällä aikavälillä verotuottoja ja vahvistaisi taloutta sekä auttaisi perheyritysten pysymistä kotimaisessa omistuksessa, hän jatkaa.
Perintö- ja lahjaveron poisto Suomessa on perusteltu
Etlan tutkimus osoittaa, että oikeudenmukaisuuden tai tuloerojen tasoittamisen näkökulmasta vero ei ole onnistunut. Suomen perintö- ja lahjaverotus on mutkikas järjestelmä, josta kertyy vain vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero osuu suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.
Verolla näyttää myös olevan vaikutusta siihen, että varakkaat perinnönjättäjät muuttaisivat pois perintöjä verottavilta alueilta.
– Kansalaisten ja poliittisten päättäjien onkin nyt aika herätä ymmärtämään, millaisen kasvun esteen perintö- ja lahjavero meillä Suomessa muodostaa. Etlan tutkimus ja oma selvityksemme yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa osoittavat selkeästi useita perintö- ja lahjaveroon kytkeytyviä epäkohtia. Esitämme yhä – tuoreen tutkimuksen ja selvityksen valossa, että perintö- ja lahjavero on syytä poistaa ja korvata luovutusvoittoverolla, sanoo Vanhala-Harmanen.
Perheyritysten liitolla on 563 jäsenyritystä, joista 190 vastasi kyselyyn ja lisäksi kysely lähti 30 muulle perheyritykselle, joista 10 vastasi. Yhteensä kyselyyn vastasi 200 perheyritysten vastuuhenkilöä. Lähes 80 prosenttia Taloustutkimuksen selvitykseen vastanneista perheyritysten päättäjistä kertoo, että sukupolvenvaihdos on niissä joko nyt käynnissä (v. 2024) tai on käynnistymässä seuraavan 10 vuoden aikana.
