Jamestown Foundationin mukaan Intia on ollut yksi suurimmista Ukrainassa käytävän sodan hyötyjistä. YK:n yleisistunnon äänestyksessä Intia on äänestänyt tyhjää, eikä maa ole tuominnut Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa hyökkäystä Ukrainaan eikä ole vaatinut Venäjää vetämään joukkojaan sieltä.
Intia on ostanut Venäjältä öljyä alennettuun hintaan kasvavassa määrin ja myynyt sitä jalosteina Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kuluvana vuonna Intia on myynyt Eurooppaan muun muassa kerosiinia 70 000–75 000 barrelia päivässä ja dieseliä 172 000 barrelia päivässä – suurimpina ostajina Ranska, Belgia ja Alankomaat – ja Yhdysvaltoihin bensiiniä ja dieseliä 89 000 barrelia päivässä. Ennen sotaa Venäjän raakaöljy muodosti vain 0,2 prosenttia Intian öljyntuonnista, mutta jo vuosi sitten, huhtikuun lopussa 2022, Venäjä oli Intian neljänneksi suurin toimittaja. Helmikuussa 2023 Intia toi Venäjältä 1,9 miljoonaa barrelia päivässä. Samaan aikaan Intia on vienyt Venäjälle ruokaa, keramiikkaa ja kemikaaleja.
Intia on ostanut Neuvostoliitosta ja Venäjältä massiiviset määrät asejärjestelmiä. Laskutavasta riippuen venäläiskaluston osuus Intian asevoimissa on 60–85 prosenttia. Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden takia Venäjän asevienti Intiaan on hidastunut. Venäjä ei esimerkiksi pysty toimittamaan kahta viimeistä Intian neljä ja puoli vuotta sitten tilaamista viidestä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä.
Kauppaa ei voida viimeistellä dollareissa, euroissa tai dirhameissa Intian pelätessä pakotteita; Intialle eivät kelpaa myöskään ruplat eivätkä Moskovalle puolestaan Intian tarjoamat rupiat tai vaihtokauppa. Venäjän ylijäämä Intian kaupassa on viime vuodelta 37 miljardia dollaria.
Tilanne on vakavin jo käytössä olevan venäläiskaluston kannalta, johon kuuluvat muun muassa 3 600 T-72- ja T-90-panssarivaunua, 3 100 BMP-1- ja -2-rynnäkköpanssarivaunua, 100 MiG-29- ja 250 Su-30MKI-hävittäjää ja 7 Kilo-luokan sukellusvenettä. Mistä saada niihin varaosia, kun Venäjä ei enää toimita niitä? Intia on esimerkiksi tilannut Su-30:n varaosia ja -laitteita 10 miljardin dollarin edestä, mutta valuuttapulman takia Venäjä ei ole edennyt tilauksen toimittamisessa.
Merkittävimpien asejärjestelmien elinkaari on kymmeniä vuosia, mutta ainoastaan, jos niiden tarjoamaa taistelukykyä pidetään yllä päivityksillä ja modernisoinnilla. Ilman niitä ja varaosia järjestelmä, jolla normaalisti olisi 20–40 vuoden mittainen elinkaari, voikin muuttua romuraudaksi jo seuraavan vakavamman vian seurauksena.
Pitkällä aikavälillä Intia pyrkii ratkaisemaan ongelmaa kotimaista kalustoa kehittämällä, mutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaihtoehtoja ei käytännössä ole. Siirtyminen kokonaan länsikalustoon tarkoittaisi astronomista investointia. Kiina ei myöskään tule kysymykseen, koska mailla on jatkuva, vakava rajakiista Ladakhin alueella. Taustalla on lisäksi globaali pula aseista, mikä ei helpota Intian ongelmaa.
