Helsingin kaupunginhallitus päätti viime viikolla lakkauttaa paljon keskustelua herättäneen hitas-asuntojärjestelmän.
– Historiallisen hyvä päätös. Uusia hitas-kohteita ei enää rakenneta, sanoo järjestelmän lopettamisesta aikanaan aloitteen tehnyt helsinkiläisvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Otto Meri (kok.).
Hitas-asuntojen myyntihinta on säännelty ja tontit on luovutettu vuokralle markkinahintaa halvemmalla. Suosituilla alueilla hitaksia on jaettu arpomalla, ja lisäksi asuntoja on päätynyt samoille omistajille vuokrakäyttöön vastoin järjestelmän tarkoitusta.
– Hitas-järjestelmä oli käytännössä veronmaksajien tulonsiirto hyvätuloisille, Meri sanoo.
Hintasäännellyt omistusasunnot ovat pääkaupungin erikoisuus, jollaisia ei muualla Suomessa ole. Helsingissä päättäjät ovat kuitenkin edellyttäneet, että hitaksen tilalle tulee korvaavaa kohtuuhintaista omistusasuntotuotantoa.
Miksi kaupunki ei siirry täysin markkinaehtoiseen omistusasumiseen?
Otto Meren mukaan kyse on poliittisesta kompromissista.
– Pidän tärkeänä, että uudet selvitettävät mallit ovat vähemmän haitallisia kuin hitas-järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että tuhlaamme vähemmän veronmaksajien rahoja kuin aikaisemmin.
Helsinki ryhtyy nyt valmistelemaan osaomistusasumisen mallia. Siinä asukas maksaisi pienen alkupääoman ja sen jälkeen asuntoa omaksi kuukausi kerrallaan. Apulaispormestari Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan kaupunki aikoo perustaa voittoa tavoittelemattoman yhtiön tuottamaan osaomistusasuntoja.
– Nähdäkseni järjestelmä on vähemmän haitallinen kuin vanha hitas-malli. Toki kaikki yritykset vaikuttaa asuntomarkkinoiden toimintaan ovat lähtökohtaisesti haitallisia, Meri katsoo.
Osaomistusmalli vaatii vielä runsaasti kehittelyä.
– Tässä jatkotyöstämisessä on tärkeää varmistua siitä, ettemme toista hitas-järjestelmään liittyneitä monia ongelmia, Meri jatkaa.
Meren mukaan ainoa kestävä keino alentaa asumisen hintaa Helsingissä on huolehtia riittävästä asuntotuotannosta niin omistus- kuin vuokra-asuntojenkin osalta. Erilaisten byrokraattisten mallien kehittäminen on toissijaista.
– Pidän hyvänä kaupunginhallituksen päätöstä siltä osin, että laadukkaita omistusasuntoja pyritään rakentamaan ympäri kaupunkia.
Arhinmäen mukaan hitas-järjestelmä on mahdollistanut kymmenille tuhansille helsinkiläisille omistusasumisen ja ”leikannut grynderien voittoja”. Väitteestä leimahti pieni sanasota Twitterissä.
– Hitas-järjestelmä on mahdollistanut hyvin toimeentuleville helsinkiläisille helpon tavan rikastua lisää ostamalla alle markkinahinnan asuntoja ja laittamalla ne tämän jälkeen markkinahintaan vuokralle. Lisäksi hitas-järjestelmä ei millään tavalla kyennyt varmistamaan sitä, että omaan käyttöön jäävät asunnot ohjautuivat heille, jotka veronmaksajien tukea todella tarvitsevat, Meri kommentoi.
– Todennäköisesti järjestelmä toimi siten, että keskituloiset helsinkiläiset saivat hieman isompia asuntoja, kuin markkinahintaan ilman veronmaksajien tukea olisivat saaneet. Tämänkin takia hitas-järjestelmän lakkauttaminen on erinomainen päätös.
Osaomistusmallin lisäksi Helsinki aikoo edellyttää laatuohjattujen perheasuntojen rakentamista kaupungin kalleusalueilla 1 ja 2, eli kantakaupungissa ja sitä ympäröivillä alueilla, sekä lisätä asumisoikeusasuntojen tuotantoa.
Hitas-asunnoista tehty Helsingin kaupunginkanslian selvitys toteaa, että keski- ja hyvätuloisten asuntokuntien muuttopäätöksillä on suuri merkitys Helsingin segregaatiokehitykseen. Asuinalueiden hintaerot ovat revenneet moninkertaisiksi ja kalleusalueilla 1 ja 2 jo keskituloisten on haastavaa päästä kiinni omistusasumiseen.
– Kärjistäen riskinä on, että Helsinki koostuu näiden asuntokuntien näkökulmasta asunnoista ja asuinalueista, joihin heillä ei ole varaa muuttaa tai joihin heillä ei ole halua muuttaa. Kaupungin tulee löytää keinoja tällaisen kehityksen torjumiseen, selvityksessä huomautetaan.
