Yhdysvaltain osakemarkkinat nousivat, dollari vahvistui ja joukkovelkakirjojen tuotot nousivat, kun republikaanien Donald Trumpin vaalivoitto alkoi varmistua keskiviikkona aamulla Suomen aikaa.
Markkinoiden reaktiot kertovat The Economist -lehden mukaan kaksi viestiä tulevan presidentin talouspolitiikan suunnasta ja vaikutuksista: veroja tullaan todennäköisesti alentamaan ja sääntelyn purkamista vauhdittamaan.
Trumpin kaavailemien tuontitullien ja laittomasti maassa olevien ihmisten karkottaminen voivat toisaalta kiihdyttää inflaatiota ja tuoda ongelmia Yhdysvaltain taloudelle.
Tuleva presidentti on saamassa taakseen myös republikaanienemmistöisen senaatin ja todennäköisesti niukan enemmistön myös edustajainhuoneessa. Tämä mandaatti avaisi Trumpille tien alentaa veroja. Hänen tavoitteenaan on jatkaa ensimmäisellä kaudella vuonna 2017 tekemiään tuloveron alennuksia, joiden on määrä päättyä ensi vuoden lopussa.
Trump on luvannut alentaa yritysten verokantaa 21 prosentista jopa 15 prosenttiin. Varsinkin lupaukset tulevista veronalennuksista ja sitä kautta korkeammista nettotuotoista saivat markkinat nousemaan.
Trumpin odotetaan ottavan tammikuussa alkavan toisen virkakautensa aluksi nopeasti pöydälleen myös tullien asettamisen. Hänen agendallaan on ollut viime vuosikymmenen aikana keskeistä usko protektionismiin Yhdysvaltojen vaurauden vauhdittajana.
Trump asetti ensimmäisellä presidenttikaudellaan terästulleja sekä tulleja useille kiinalaisille tuotteille. Trump on puhunut nyt 10-20 prosentin tuontitulleista kaikille maahan tuotaville tuotteille sekä 60 prosentin tulleista kaikille Kiinasta tuleville tavaroille.
Taloustieteilijöiden mukaan tullitariffit tulevat todennäköisesti johtamaan korkeampiin kuluttajahintoihin ja hidastavat investointeja sekä kasvua. Tämä voi vauhdittaa inflaatiota, joka on ollut useille taloustietoisille amerikkalaisille viime vuosina myrkkyä, ja jonka korjaamiseksi monet äänestäjät nojasivat näissä vaaleissa Trumpiin.
Tullien asettaminen eurooppalaisille tuotteille voi tietää jonkin asteista kauppasotaa myös USA:n ja EU:n välillä. Euroopan viranomaiset ovat jo Economistin mukaan valmistelleet luetteloita maksuista, joita he voisivat nopeasti asettaa amerikkalaisille tavaroille. Kiina voisi puolestaan asettaa tulleja esimerkiksi amerikkalaisille maataloustuotteille soijapavuista maissiin.
Yhdysvallat voi talouden koon ja monimuotoisuuden vuoksi olla paremmin valmistautunut ottamaan iskuja vastaan, mikäli globaali kauppasota alkaa. Tätä selittää myös dollarin vahvistuminen vaalituloksen selvittyä.
Kansainvälisesti kauppasota toisi riskejä maailmanlaajuisen kasvun hidastumiseen, hintatason nousuun sekä haavoittuvampiin toimitusketjuihin.
Economistin mukaan Trumpin kaavailemat joukkokarkoitukset maasta voisivat rasittaa taloutta vähentämällä saatavilla olevaa työvoimaa. Joukkokarkoitusten toteutuminen massiivisessa mittakaavassa näyttää kuitenkin epävarmalta, koska sille löytyy vastustusta suurista osavaltioista. Todennäköisempänä pidetäänkin rajavalvonnan tiukentamista siirtolaisvirtojen rajoittamisessa. Työvoimapula voisi kuitenkin johtaa myös inflaation kiihtymiseen.
Trump on myös kaavaillut tekevänsä Yhdysvalloista maailman kryptopääkaupungin. Trumpin valinta nosti tuoreeltaan myös bitcoinin hinnan uuteen ennätykseen. Kryptoala toivoo Trumpilta alan sääntelyn keventämistä.
Inflaatiohuolet painavat myös Yhdysvaltain keskuspankkia (Fed), jonka odotetaan tekevän seuraavan 0,25 pisteen koronalennuksen torstain kokouksessaan. Markkinoilla on ounasteltu, jättääkö keskuspankki korot korkeammalle ensi vuonna, mikäli inflaatiopaineet eivät hellitä.
Trump ei voi vaikuttaa Fedin päätöksiin sen lakisääteisen riippumattomuuden takia. Trumpin neuvonantajat ovat kuitenkin väläytelleet eräänlaisen ”varjo-Fedin” luomista yrittääkseen ohjata sen päätöksiä.
Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Trump suuntaa toiselle kaudelleen presidenttinä paremmin valmistautuneena ja yksityiskohtaisemmalla toimintasuunnitelmalla kuin ensimmäisellä kaudellaan.
