Kylmän sodan loppu oli synkkää aikaa Neuvostoliiton asevoimille. Suurvallan talous oli kuilun partaalla ja viimeinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov pyrki suitsimaan massiivisia puolustusmenoja ja vähentämään asevoimien kokoa. Yhdysvaltain kanssa käydyt aseneuvottelut olivat lisäksi punainen vaate monille korkeille neuvostoupseereille. START-sopimusten nähtiin vaarantavan puna-armeijan ydinasekykyjä.
Laivastoasiantuntija Matus Smutnyn mukaan Neuvostoliiton laivastossa saatiin kylmän sodan viimeisinä hetkinä idea ”maailmanlopun harjoituksesta”, jonka oli määrä osoittaa yhtäältä sen sukellusveneiden voimaa ja toisaalta varoittaa START-neuvottelujen mahdollisista seurauksista. Harjoituksessa yksinäinen Delta-luokan sukellusvene laukaisisi sukelluksista kerralla koko 16 mannertenvälisen ohjuksen arsenaalinsa. Smutny kertoo harjoituksesta tästä löytyvässä tästä löytyvässä War Zonen -artikkelissaan.
Operaatio BEHEMOT-1
Ensin 12 ja sitten 16 ballistisella ohjuksella varustetut Delta-luokan sukellusveneiden eri variantit muodostivat pitkään neuvostolaivaston ydinpelotteen selkärangan. Ennen operaatio BEHEMOT-nimellä (suom. virtahepo) tunnettua hanketta kukaan ei kuitenkaan tiennyt, onnistuisiko kaikkien ohjusten laukaisu kerralla. Vastaavaa oli yritetty vain kerran aiemmin. Neuvostoliiton Yankee-luokan sukellusvene laukaisi kahdeksan ohjustaan peräjälkeen vuonna 1969. Koe onnistui pienistä vaikeuksista huolimatta.
Historiallista 16 ohjuksen laukaisua yritti ensimmäisenä Delta IV-luokan ohjussukellusvene Jekaterinburg. Koe järjestettiin harjoitusalueella Vienanmerellä elokuussa 1989. Miehistön lisäksi koetta oli seuraamassa paikan päällä peräti 50 korkeaa neuvostoupseeria. Paine oli valtava.
Matus Smutnyn mukaan kertomukset tapahtuneesta ovat ristiriitaisia. Varmaa on ainoastaan se, että koe meni pieleen katastrofaalisesti. Erään raportin mukaan yksi ohjuksista alkoi vuotaa polttoainetta ja räjähti ennen kuin koetta ehdittiin edes aloittaa. Ohjuksen putken satojen kilojen painoisen luukun kerrotaan lentäneen räjähdyksen voimasta korkealle ilmaan ja pudonneen lopulta aluksen keulaan, lävistäen sen painolastitankin.
Toisessa tarinassa räjähdys tapahtui toisen ohjuksen laukaisun kohdalla. Aluksen päällikkönä vuosina 1990-1993 toimineen historiotsijan, kapteeni Igor Kurdinin mukaan automaattinen laukaisujärjestelmä vikaantui heti kokeen alussa ja miehistö päätti ampua ohjukset manuaalisesti. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja koko laukaisu keskeytyi. Hetkeä myöhemmin ohjus räjähti ja koko testi oli peruttava.
Tapahtumien tarkat yksityiskohdat ovat yhä hämärän peitossa. Jekaterinburg oli kuitenkin mitä ilmeisimmin vaarassa ja miehistö joutui tekemään valtavasti töitä hengenvaarallisissa oloissa sukellusveneensä pelastamiseksi. Kun tilanne oli saatu vuorokauden uurastuksen jälkeen hallintaan, käski laivaston päämaja Jekaterinburgin kapteenia yrittämään vielä jäljellä olevien ohjusten laukaisua. Järjestelmä ei kuitenkaan toiminut vieläkään.
Päämaja ei silti antanut periksi.
Lopen uupunut miehistö sai pian uuden tehtävän. Ohjukset tuli laukaista pinnalta neljän sarjoissa. Jekaterinburg valmisteltiin jälleen ammuntaan. Tietokoneet pettivät kuitenkin taas eikä yksikään ohjus noussut taivaalle.
Kolmas vaarallinen epäonnistuminen riitti ja sukellusvene sai käskyn palata satamaan.
Operaatio BEHEMOT-2
Läheltä piti -tilanteeseen päättynyt harjoitus päätettiin toistaa elokuussa kaksi vuotta myöhemmin. BEHEMOT-1:n epäonnistuminen lisäsi Matus Smutnyn mukaan entisestään Neuvostoliiton sukellusvenelaivaston paineita. Ydinasekyvyt oli todistettava. BEHEMOT-2-operaatiota valittiin suorittamaan Kapteeni Sergei Jegorovin Delta IV -luokan sukellusvene Novomoskovsk.
Kaikkien 16 R-29RM-ohjusten laukaisu oli monimutkaisempi prosessi kuin äkisti ajattelisi. Sukellusveneen täytyi pysyä tarkasti vakaassa nopeudessa ja laukaisusyvyydessä läpi koko ammunnan. Jokaisen ohjuksen laukaisu merkitsi jatkuvaa nopeuden, siivekkeiden ja painolastin säätöä. Vedellä täyttyvät ohjusputket lisäsivät valtavasti painoa ja avonaiset luukut merkitsivät lisää vastusta. Laukaisuja valvova tietokone oli valmiudessa katkaisemaan ammunnan, mikäli sukellusveneen asento, nopeus tai syvyys poikkeaisi liikaa viitearvoista.
Novomoskovskin miehistö suoritti testin elokuun 6. päivänä 1991 kuukausien ankaran harjoittelun jälkeen. Ohjukset nousivat aaltojen alta taivaalle moitteettomasti kymmenen sekunnin välein. Samalla Yhdysvaltain ennakkovaroitusjärjestelmät hälyttivät 16 ballistisesta ohjuksesta. Tietokoneet laskivat nopeasti, etteivät maalit olleet onneksi lännessä. 14 ohjusta räjähti suunnitellusti taivaalla saavutettuaan maksimikorkeutensa. Vain kaksi ohjusta oli varustettu harjoitustaistelukärjillä. Ne putosivat Kuran ohjuskoealueelle Kamtshatkan niemimaalla.
Kapteeni Jegorov sai menestyksekkäästä kokeesta ylennyksen ja Neuvostoliiton sankarin arvon. Upseeri ei kuitenkaan saanut nauttia maansa korkeimmasta kunniamerkistä pitkään. Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta joulukuun 25. päivänä 1991.