Ulospäinsuuntautuneiden miesten mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla ovat parantuneet merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien.
– Työelämässä menestykseen johtavia polkuja on nykyään monia. Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys, kertoo erikoistutkija Ramin Izadi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta.
Tiedot käyvät ilmi uudesta Evolving Returns to Personality -tutkimuksesta, joka on vastikään vertaisarvioitu ja hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa amerikkalaisessa taloustiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa. Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Ramin Izadi ja Joonas Tuhkuri, joka on Tukholman yliopiston apulaisprofessori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Senior Fellow -tutkija.
Ulospäinsuuntautuneet työllistyvät ja ansaitsevat aiempaa paremmin
Koulutus ja älykkyys ovat perinteisesti olleet voimakkaasti yhteydessä menestykseen työmarkkinoilla. Menestymiseen liittyy kuitenkin muutakin kuin älykkyys. Myös persoonallisuudella on väliä. Esimerkiksi tunnollisuus on persoonallisuuden piirre, joka auttaa menestymään koulussa. Ulospäinsuuntautuneisuus (ekstroversio) on taas negatiivisesti yhteydessä koulumenestykseen. Viime aikoina sitä on kuitenkin alettu arvostaan työmarkkinoilla yhä enemmän.
– Älykkyys ja ahkera koulunkäynti ovat tekijöitä, joka voimakkaimmin vaikuttavat tuloihin. Ne, jotka kouluttautuvat pidemmälle, pääsevät suoraan hyväpalkkaisiin töihin. Tunnollisuus, kouluttautuminen ja älykkyys ovat siis hyödyllisiä piirteitä työelämässä edelleen. Kun käy tunnollisesti koulut loppuun ja on fiksu, sillä pärjää, Izadi sanoo.
Rinnalle on kuitenkin noussut toinen tie. Kun ulospäinsuuntautuneisuus aiemmin ennusti huonoa koulumenestystä ja sitä kautta mahdollista työttömyyttä ja alempaa ansiotasoa, näin ei enää välttämättä ole. Ulospäinsuuntautuneet työllistyvät aiempaa paremmin, minkä lisäksi osa heistä on voinut nousta työelämässä hyvillekin ansioille koulutuksesta riippumatta.
– Havaitsemaamme ilmiötä voi selittää esimerkiksi se, että työmarkkinoille on tullut paljon uusia palveluammatteja ja työpaikkoja, jotka vaativat hyviä tiimityötaitoja. Ilmiön pohjimmainen syy on silti edelleen avoin kysymys, Izadi sanoo.
Aineistona varusmiehet
Izadin ja Tuhkurin tutkimuksen aineistona olivat 480 000 suomalaista varusmiestä, jotka olivat syntyneet vuosina 1962–1979. He suorittivat asepalveluksessa kokeen, jossa mitattiin kognitiivisia taitoja, eli visuaalista hahmotuskykyä, matemaattista ongelmanratkaisua ja kirjallista päättelykykyä, sekä persoonallisuustestin.
Tutkimuksessa käytettiin lisäksi aineistona samojen varusmiesten vero- ja koulutustietoja vuosilta 2001–2015, jolloin he olivat 36–39 vuotiaita.
Tuhkuri kuvaa, että tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mihin testatut varusmiehet olivat parhaassa työiässään päätyneet: tuloja, työllisyyttä, kouluttautumista.
– Iso osa ulospäinsuuntautumisen positiivisesta vaikutuksesta syntyi työllistymisestä. Ulospäinsuuntautuneiden työllisyys oli kasvanut tunnollisia voimakkaammin. Tämä osoittaa, miten tiettyjen ominaisuuksien markkina-arvo, taitojen arvostus, on muuttunut yli ajan, ja nimenomaan myös tulojakauman alapäässä.
Kaksi työmarkkinapolkua
Izadin ja Tuhkurin tutkimuksessa erottuu kaksi erityyppistä työmarkkinapolkua, jotka ovat yhteydessä jo nuorena ilmeneviin persoonallisuuden piirteisiin.
Ulospäinsuuntautuneisuus ennustaa edelleen matalampaa koulutustasoa, mutta myös pidempää työkokemusta, ja viittaa usein käytännönläheisempään rooliin työelämässä. Ulospäinsuuntautuneiden työllisyys ja tulot ovat kasvaneet. Tämä on uusi ilmiö.
Kognitiivinen kyvykkyys ja tunnollisuus puolestaan ennustavat edelleen korkeampaa koulutustasoa ja sijoittumista korkeasti koulutettuihin ja hyvin palkattuihin ammatteihin. Heidän asemansa on pysynyt vakaana. Älykkyyden merkitys on jonkin verran laskenut.
Tutkimuksen tutkittavat edustivat noin 80 prosenttia ikäluokkansa miehistä. Kaikki tutkittavat olivat varusmiehiä, eikä tutkimuksen tuloksia välttämättä voi yleistää koskemaan esimerkiksi naisia.
