Kiinan presidentti Xi Jinping on lähentänyt viime vuosien aikana maansa suhteita Venäjään nostaakseen omaa painoarvoaan vastakkainasettelussa lännen kanssa.
Xi isännöi toukokuun puolivälissä presidentti Vladimir Putinin vierailua, joka ajoitettiin maiden kahdenvälisten suhteiden solmimisen 75. vuosipäivään.
Tasan 35 vuotta sitten Pekingiin saapui silloinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov. Asetelma oli tuolloin hyvin erilainen, koska esillä oli Tiananmenin verilöyly ja kommunistipuolueen sisäiset ristiriidat. Puoli vuotta myöhemmin Berliinin muuri kaatui ja sen myötä neuvostoblokin loppu läheni.
American Universityn Kiina-tutkija Joseph Torigian sanoo Wall Street Journalille, että Xi Jingping ei ole unohtanut vuoden 1989 kriisejä. Ne nostivat esiin poliittisten instituutioiden haurauden. Kiinan nykyisen johtajan suurimpana pelkona on, että uudistukset voisivat johtaa kaaokseen.
Torigianin mukaan Xi Jinping on vakuuttunut siitä, että kansallinen yhtenäisyys edellyttää tuekseen vahvoja asevoimia. Kylmän sodan loppu jätti häneen lisäksi syvän epäluulon länttä kohtaan.
Massiivisesta valvontakoneistosta huolimatta viranomaiset eivät ole pystyneet poistamaan Taivaallisen rauhan aukion tapahtumia kansakunnan muistista. Yhdysvalloissa toimivan Human Rights in China -järjestön johtaja Zhou Fengsuo osallistui itse väkivalloin tukahdutettuun mielenilmaukseen vuonna 1989.
Kommunistipuolueen ote voi olla lipeämässä maan talousvaikeuksien vuoksi. Nuorisotyöttömyys ajaa yhä useamman kiinalaisen etsimään parempaa elämää ulkomailla, kuten vuonna 1989.
Zhoun mukaan häneltä kysyttiin usein aiemmin, eivätkö viranomaisten kovat otteet rauhoittaneet Kiinaa. Hän kertoo esittäneensä vastakysymyksen siitä, olisiko ihmisten surmaaminen hyväksyttävissä, jos se johtaisi suurempaan vaurauteen.
Suhtautuminen Kiinaan on kuitenkin muuttunut maailmalla viime vuosina sen aggressiivisen ulkopolitiikan seurauksena.
– Kukaan ei enää kysy minulta tuota kysymystä, Zhou sanoo.
