Suomen Kiinteistönvälittäjien kesän ja alkusyksyn asuntomarkkinaennusteen tulokset on julkistettu.
– Asuntokaupassa toivo herää ja asunnonostajat sekä erityisesti myyjät ovat liikkeellä, mutta vielä on paljon matkaa tilanteen normalisoitumiseen. Neljä vuotta jatkunut vuoristoratamainen kysynnän ja hintojen liike on vieläkin tasoittumassa, kuvailee tiedotteessa SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.
Tarjonta lisääntynyt voimakkaasti ja myyjien motivaatio on korkealla.
Viime viikolla julkistettu Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus ja asunnon ostoaikomus 12 kuukauden sisällä -indeksit ovat nousseet selvästi nyt jo touko- ja kesäkuussa.
– Tämä on selvä merkki siitä, että nyt alkaa tapahtua asuntokaupassa. Mihinkään hyökyaaltoon ei kuitenkaan kannata uskoa vaan siihen, että kauppa alkaa käydä tasaisemmin ja hinnat eivät enää laske, jatkaa Mannerberg.
SKVL:n myyjien halukkuus myydä -mittari on noussut vahvasti ja ostajien ostohalukkuus -mittari on pysytellyt hyvällä tasolla, mutta ei noussut selvästi edellisestä neljänneksestä. Tilanne on johtanut tarjonnan selvään lisääntymiseen.
– Ostajilla on paljon valinnanvaraa ja tämä osaltaan tekee kaupankäynnistä jonkin verran hitaampaa ja vaihtoehtoja punnitaan pitkäänkin.
Paikoin Suomessa on ollut hiljainen kevät, mutta suurin osa välittäjistä raportoi kysynnän parantuneen jonkin verran. Tarjonnan ylittäessä kysynnän tällä hetkellä hinnoissa ei ole odotettavissa suuria liikkeitä ylös tai alaspäin.
Kovasti odotettu EKP:n 0,25 prosentin laskeva korkopäätös kesäkuun 6. päivä vaikutti hyvin lievästi ostajien käyttäytymiseen. Noin 73 prosenttia välittäjistä ei havainnut muutosta tai näki jopa pientä laskua ostajien liikehdinnässä. Noin 27 prosenttia välittäjistä havaitsi kuitenkin jonkin verran lisääntynyttä kiinnostusta.
Euribor 12 kk:n korko ei ole juurikaan liikkunut korkopäätöksen jälkeen, mutta 3 kk:n korko on laskenut nopeasti samalle tasolle kuin 12 kk:n korko.
Sijoittajaostajien määrä on myös noussut jo noin 16 prosenttiin ostajista. Noin kolmannes sijoittajaostajista on institutionaalisia sijoittajia.
Asunnon ostajista on tällä hetkellä noin 12 prosenttia ostamassa ensiasuntoa. Itselleen ostavista on yhden hengen talouksia noin 37 prosenttia ja perheiden osuus noin 63 prosenttia.
Eniten kysyttyjä ovat kesäsesongin myötä 2000-luvulla rakennetut omakotitalot ja peruskorjatut vanhemmatkin talot. Rivitaloissa samoin uudemmat ovat kiinnostavimpia ja jo pitkään jatkunut trendi omasta pihasta on edelleen suosittua.
Remonttia kaipaavan talon hankinnan esteenä on erityisesti pienemmillä paikkakunnilla alhainen vakuusarvo pankin lainapäätöksissä. Eräiden pankkien tiukka kanta vakuudeksi sopiviin vanhempiin kiinteistöihin jarruttaa selvästi asuntokauppaa pienemmillä paikkakunnilla, vaikka markkinahinnat ovat alhaisia.
Vuokra-asuntomarkkinoilla ei ole suuria muutoksia, mutta eräissä kaupungeissa opiskelijat etsivät jo vähenevästä tarjonnasta hyviä vaihtoehtoja.
Opiskelupaikkojen selvittyä pienten vuokra-asuntojen kysyntä on parhaimmillaan ja yliopistokaupungeissa kysyntä on vahvaa. Iso tarjonta useimmissa pitää vuokratason ennallaan niin pienissä kuin suuremmissakin asunnoissa. Suuremmat vuokra-asunnot ovat halutumpia ja niiden tarjontaa on vähemmän.
Loma-asuntokauppa käy nyt kohtuullisesti, mutta on palannut koronaa edeltävään volyymiin. Perinteiset mökkialueet ovat vahvimpia ja tällä hetkellä hinta- ja laatutason suhde on selvästi houkuttelevampi kuin viimeisten neljän vuoden aikana.
Mökkien kysyntä ja tarjonta on pysynyt hyvällä tasolla myös pohjoisen lomakeskuksissa, jossa on tehty jopa poikkeuksellisen arvokkaiden loma-asuntojen kauppoja. Etelä-Euroopan toistuvat lämpöaallot lisäävät kiinnostusta hankkia loma-asunto Suomesta ulkomaalaisten ostajien keskuudessa.
Metsän kysyntä on korkealla. Metsän hinta on tasaantunut, joka on lisännyt yksityisten ostajien kiinnostusta. Lisäksi puun hinta on pysynyt korkealla. Moni sijoittaja pyrkii myös hajauttamaan sijoituksiaan ja ostaa metsää.
