Suomalaiset ennakoivat nyt aiempaa enemmän korkojen nousua, kertoo Danske Bankin Kuluttajan vuosi 2022 -katsaukseen tehty kysely.
Asuntovelallisista 41 prosenttia on huolissaan korkojen noususta, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli noin kolmannes. Vajaa kolmannes puolestaan kertoi, että ei ole lainkaan huolissaan korkojen noususta.
– Pitkästä aikaa voimakkaaseen nousuun kääntynyt inflaatio herättää monissa pelkoja korkojen noususta. Tällä hetkellä näyttää, että Euroopan keskuspankki on varovainen korkojen nostamisen suhteen tänä vuonna. Inflaation pitkittyminen voi kuitenkin nopeuttaa ohjauskorkojen nostamisen tarvetta, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Kasvava huoli korkojen noususta näkyy myös Danske Bankin asiakkaiden ottamissa korkosuojauksissa. Nyt korkosuojan ottaa noin 40 prosenttia, kun vuonna 2020 osuus oli noin 20 prosenttia.
Korona-aikana osakkeiden arvostukset ovat nousseet, asuntojen hinnat ovat nousseet ja säästöt lisääntyneet. Pankin mukaan tänä vuonna kuluttajan täytyy miettiä, miten toimia inflaation noustessa samalla kun talletuskorot ovat matalat.
– Viime vuonna osakemarkkinoilla nähtiin roima nousu. Osakekursseihin on jo hinnoiteltu tulosten merkittävä kasvu ja riskit ovat viime aikoina nousseet. Osakkeiden lyhyen aikavälin tuottoja on vaikea ennustaa, mutta vuoden 2022 kurssinousu jäänee maltilliseksi. Kohtuukokoinen talletus on hyvä puskuri yllättävien menojen varalta, mutta suuret talletukset aiheuttavat tappioita niiden ostovoiman laskiessa korkean inflaation oloissa, Kuoppamäki sanoo.
Työmarkkinoilla ei suurta irtisanoutumisaaltoa
Koronaepidemia varjostaa Suomen talouden näkymiä alkuvuodesta. Pankin mukaan paluu kohti normaalia toteutuu asteittain tehosterokotusten edetessä, laumasuojan vahvistuessa ja rajoitustoimien auttaessa.
Koronakriisi on vaikeuttanut monen kuluttajan elämää, kun lomautukset ovat nostaneet työttömyyttä. Nyt Danske Bank ennustaa, että työttömyysaste laskee 6,9 prosenttiin. Ostovoima nousee keskimäärin, sillä ansiotason nousu ylittää ennustetun 2,6 prosentin inflaation.
Koronakriisin aikana on maailmalla alettu puhua suuresta irtisanoutumisaallosta uusien työpaikkojen perässä, joka vavisuttaa työmarkkinoita. Suomessa tällaista ilmiötä on pankin mukaan tuskin odotettavissa, sillä tällä hetkellä töissä olevista aikoo hakea uutta työpaikkaa vain yhdeksän prosenttia. Kolme vuotta sitten vastaava osuus oli 11 prosenttia ja kaksi vuotta sitten kymmenen prosenttia.
– Työpaikan vaihtamisaikeen mataluus on kiinnostavaa, sillä työpaikkoja on avoinna erittäin paljon. Työpaikkaa ei myöskään aiota vaihtaa merkittävästi enemmän kasvukeskuksissa kuin muuallakaan Suomessa. Innokkaimmin uutta työpaikkaa etsivät nuoret, mutta tämäkään ei eroa aiemmasta tutkimuksesta, Kuoppamäki toteaa.
Danske Bankin mukaan korona varjostaa Suomen talouden näkymiä alkuvuodesta. Paluu kohti normaalia toteutuu asteittain tehosterokotusten edetessä, laumasuojan vahvistuessa ja rajoitustoimien auttaessa. Talous kasvaa pankin ennusteen mukaan tänä vuonna 2,8 prosenttia.
Asuntojen hintojen pankki ennustaa nousevan keskimäärin kaksi prosenttia. Kotitalouksien asunnonostohalut ovat laskeneet huippulukemista ja tarjontaa nousee uudiskohteiden valmistuessa. Hintojen nousu painottuu pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.
Katsauksessa käytetty kyselyaineisto on kerätty syksyllä 2021. YouGovin toteuttamaan kyselyyn vastasi 3[nbsp]022 suomalaista.
