Taloustieteilijä Juha Tervalan mukaan Yhdysvaltain kauppa- ja valuuttapolitiikan syyt löytyvät historiasta, jossa se on toiminut maailmankaupassa aiemminkin samalla tavalla kuin nyt.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimet tyrmistyttivät koko maailmaa. Hän lätkäisi 20 prosentin tuontitullit maailman kaikille maille. Trump ei luokitellut maita vihollisiin ja ystäviin. Meksikoa ja Kanadaa lukuun ottamatta kaikkia kohdeltiin samalla tavalla.
Suomessa Trumpin toimet on tuomittu monella suulla. Ne ovat näyttäytyneet järjettöminä.
Tervalan mukaan osa Trumpin toimista on hyvin värikkäitä, mutta hänen kauppapoliittiset toimensa eivät ole kuitenkaan ennennäkemättömiä, ja niissä on järkeä painostuskeinona. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka on ollut aggressiivista myös aiemmin. Viimeksi näin on ollut 1970-luvun alussa ja 1980-luvun puolivälissä.
– Tapahtumat ovat harvinaisia, mutta 1970- ja 1980-luvun tapahtumat ovat kuin lukisi tämän päivän sanomalehteä. Viimeksi, kun Yhdysvaltojen kauppapolitiikka oli näin aggressiivista, vallassa olivat presidentit Richard Nixon ja Ronald Reagan. He ovat hieman samantyylisiä kuin Donald Trump, mutta kyse on puhtaasti sattumasta, Tervala sanoo Verkkouutisille.
– Vuosina 1971 ja 1985 tilanne oli hyvin samanlainen kuin tänä päivänä. Vahva dollari oli Yhdysvaltojen kaupan esteenä.
Donald Trumpin taloudellispoliittisten neuvonantajien puheenjohtaja Stephen Miranin raportissa tuodaan esille, kuinka yliarvostettu dollarin kurssi heikentää Yhdysvaltain kauppaa.
– Miranin raportin alussa sanotaan, että Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje on epätasapainossa. Epätasapainon syy on yliarvostetussa dollarissa, joka estää kansainvälisen kaupan tasapainottumista. Dollari on reservivaluutta, jolla on kysyntää, mutta ongelma tulee siitä, että Yhdysvaltain osuus maailman bruttokansantuotteesta pienenee ja Kiinan kasvaa. Kiina ylläpitää aliarvostettua valuuttaa, Tervala sanoo.
– Raportissa sanotaan suoraan, että tullit ja valuuttapolitiikka ovat keinoja tasapainottaa järjestelmää.
Trump haluaa eroon suuresta kaupan epätasapainosta
1970-luvun ongelmat juontuivat Bretton Woods-järjestelmästä, jonka tarkoituksena oli vakauttaa maailman taloutta. Vaihtokurssit sidottiin dollariin ja dollari sidottiin kultaan. Järjestelmä kuitenkin alkoi olla este Yhdysvaltain kaupalle, kun dollarista tuli liian vahva. Yhdysvallat ja Nixon asettivat 10 prosentin lisätullin kaikelle tuonnille.
Tilanne purkautui, kun Yhdysvallat purki Bretton-Woodsin ja länsimaat antoivat valuuttaansa kellua suhteessa dollariin. Se johti dollarin devalvoitumiseen.
Dollari oli liian vahva myös vuonna 1985. Silloin Yhdysvallat ja G5-maat sopivat yhteistyössä heikentävänsä dollarin arvoa. Dollari devalvoitui ja kongressin ei tarvinnut turvautua protektionistisiin toimiin.
Tervalan mukaan tällä kertaa tilanne ei ole kuitenkaan yhtä helppo ratkaista kuin aiemmin, koska kehittyneiden talouksien osuus on suurempi kuin aiemmin. Liian vahva dollari on ajanut Yhdysvaltojen hintakilpailukyvyn heikkenemiseen ja kauppataseen alijäämän kasvuun. Vuonna 2023 sen kaupan alijäämä oli 905 miljardia dollaria.
– Miranin raportissa sanotaan, että tavoitteena on jakaa maita ja alueita valuuttapolitiikan, arvomaailman ja turvallisuuspolitiikan perusteella eri ryhmiin. Tavoitteena on luoda monikansallinen tullimuuri Kiinaa vastaan. Siinä sanotaan suoraan, että asetetaan ensin tullit, jotta saadaan neuvotteluvoimaa, Tervala sanoo.
– Sen jälkeen pyritään monenkeskiseen valuuttasopimukseen dollarin heikentämiseksi. Jos tässä ei onnistuta, niin dollaria yritetään heikentää yksipuolisilla toimilla.
Yksi sellainen toimi voisi olla ulkomaisten valuuttareservien luominen.
Miten paljon Yhdysvallat haluaisi dollarin heikkenevän?
– Yleisesti ottaen puhumme noin kymmenen prosentin reaalisen valuutan devalvaatiosta, jonka Yhdysvaltain talous tarvitsisi. Jos asiasta päästään yhteisymmärrykseen, niin tämä voisi tapahtua jo yhden vuoden viiveellä, Tervala sanoo.
Suomi voi hyötyä Trumpin valuuttapolitiikasta
Dollaria pitää heikentää, koska Yhdysvallat haluaa päästä eroon massiivisesta kauppataseen alijäämästä. Tämä tulee esiin myös Trumpin asetuksesta America First Trade Policy.
– Koska kauppatase on alijäämäinen, niin jenkit joutuvat velkautumaan ulkoisesti. Yhdysvaltojen talous on kestämättömällä uralla, Tervala sanoo.
Trumpin asetuksen lisäksi Tervala mainitsee Yhdysvaltojen valuuttakurssiraportin viime syksyltä. Raportti kiinnittää huomiota siihen, että noudattaako esimerkiksi Kiina maailmankaupan sääntöjä. Lisäksi siinä ollaan huolissaan muun muassa Saksan kauppataseen suuresta ylijäämästä. Suomi sen sijaan on mallioppilas. Sen vaihtotase on alijäämäinen.
– Euroopan unionissa painostuksen kohteena on mitä todennäköisimmin juuri Saksa. On huomattavaa, että Saksan hallitus on tehnyt kaikki ne toimet, joita Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on suositellut viime syksynä. Se on luopunut velkajarrusta, panostanut puolustukseen ja tehnyt lisää julkisia investointeja, Tervala sanoo.
– Saksa on eurossa, mutta se on pyrkinyt ylläpitämään aliarvostettua reaalista valuuttakurssia maltillisilla palkankorotuksilla.
Kun maailma palaa, niin mieleen nousee ajatus siitä, että mikä on Suomen asema. Tervalan mukaan Suomen asema on hyvä.
– Vaikka Trumpin kaikista toimista ei sitä aina huomaa, niin olemme liittolaisten puolella. Yhdysvaltain valuuttapolitiikka hyödyttää myös Suomea. Monilla Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista on suuret vaihtotaseen ylijäämät. Ei ole Suomenkaan kaupan etu, että tärkeät kauppakumppanit Kiina, Ruotsi, Norja ja Tanska pitävät yllä aliarvostettua valuuttaa, Tervala sanoo.
