Venäjän sotasuunnitelma Baltian maita kohtaan olisi todennäköisesti ainakin paperilla yksinkertainen, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen johtaja, kenraalimajuri (evp) Karlis Neretnieks sanoo.
– Venäjän näkökulmasta sotilasoperaatio Baltiassa on melko suoraviivainen yritys, Neretnieks arvioi Ruotsin kuninkaallisen sotatieteiden akatemian julkaisemassa artikkelissa.
Hänen mukaansa Baltian mailla on kokoonsa nähden pitkä maaraja Venäjän kanssa, mutta vain vähän syvyyttä. Sotatieteilijän mukaan etäisyys rajalta tärkeisiin kohteisiin, kuten satamiin ja lentokenttiin, on korkeimmillaankin vain muutamia satoja kilometrejä.
Satamien ja lentokenttien merkitys on hänen mukaansa suuri vahvistusten kuljettamisen kannalta.
Venäjällä on sotatieteilijän mukaan toimiva rautatie- ja tieverkosto Itämeren alueella. Siten suurten joukkojen liikuttelu ja huoltaminen olisi hänen mukaansa mahdollista. Infrastruktuuri on hänen mukaansa laajalti Neuvostoliiton ajan peruja, mutta silti toimivaa.
Yli puolet Viron, Latvian ja Liettuan alueesta olisi myös Venäjän tai Valko-Venäjän tykistökantaman sisällä, Neretnieks arvioi. Lyhyet etäisyydet helpottavat hänen mukaansa myös lennokkien käyttöä taistelussa.
Nato-maiden ilmavoimille tilanne olisi tutkijan mukaan vaikea. Raportissaan Neretnieks kirjoittaa, että Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueilta Venäjä kykenisi suojaamaan hyökkäyksensä sivustoja tehokkaasti.
Neretnieks arvioi, että Venäjä voisi myös linnoittaa Kaliningradin ja Valko-Venäjän alueita hyvissä ajoin ennen hyökkäystä. Hänen mukaansa Venäjä pyrkisi nopeasti ottamaan haltuunsa Puolan ja Liettuan välissä olevan Suwalkin käytävän ainakin osittain. Venäjä pystyisi kattamaan Suwalkin käytävän myös tykkitulellaan.
Venäjä pystyi myös suojaamaan joukkojaan ilmahyökkäyksiltä ainakin operaation alkuvaiheessa Venäjälle ja Valko-Venäjälle sijoitetuilla ilmatorjuntajärjestelmillä, tutkija arvioi. Hänen mukaansa myös Venäjän ilmavoimat olisi mahdollisuus toimia melko hyvin, koska Venäjällä on useita tukikohtia lähellä Baltiaa.
Suurin ongelma Venäjälle olisi estää vahvistusten pääsy alueelle, Neretnieks arvioi. Meri- ja ilmareittien tukkimisessa Gotlannin saaren haltuunoton merkitys olisi hänen mukaansa suuri. Venäjä voisi tutkijan mukaan iskeä vahvistuksiin Viron rannikon saarilta, mutta ne olisivat hänen mukaansa haavoittuvaisempia hyökkäyksille.
Baltian maihin sijoitetut Nato-maiden joukot ovat Neretnieksin mukaan kohtuullisen hyvin varustettuja. Kuitenkaan niiden määrä ei hänen mukaansa riitä torjumaan Venäjän hyökkäystä, ellei vahvistuksia saada kuljetettua paikalle.
Mikäli Nato-maat pyrkisivät kuljettamaan lisäjoukkoja Baltiaan maareittiä pitkin, tulisi Naton kyetä Neretnieksin mukaan lamauttamaan tykistöaseet ja lennokkijärjestelmät Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä. Vaihtoehtoisesti Kaliningrad ja osia Valko-Venäjästä tulisi hänen mukaansa vallata vahvistuksen kuljettamiseksi.
Myös Venäjän merivoimat olisivat hänen mukaansa sotatilanteessa todennäköisesti hätää kärsimässä, sillä Kaliningradin laivastotukikohta on tykistöaseiden kantaman ulottuvilla.
Neretnieks arvioi, että Naton tulisi valmistautua nykyistä enemmän mahdolliseen konfliktiin Baltian alueella.
LUE MYÖS:
Tämän takia Moskova voisi hyökätä Suomeen – Evp-kenraalilta kylmäävä muistutus | Verkkouutiset
Entä jos Venäjä valtaisi Ahvenanmaan? Ruotsalaiselta evp-kenraalilta varoitus | Verkkouutiset
