Viron presidentti Lennart Meren 30 vuotta sitten pitämä puhe sai nuoren Vladimir Putinin raivoihinsa, kertoo Viron yleisradio ERR. Viron presidenttinä vuosina 1992-2001 toiminut, nyt jo edesmennyt Meri oli helmikuussa 1994 kutsuttu Hampuriin pitämään puhe perinteikkäillä Matthiae-Mahl-illallisilla. Presidentin puhe on jäänyt historiaan paitsi sisältönsä, myös sen Putinissa aiheuttamansa reaktion takia.
ERR on julkaissut Meren puheen kokonaisuudessaan Meren syntymän 95-vuotispäivää.
Puheessaan presidentti Meri varoitti tuolloin Boris Jeltsinin johtaman Venäjän irrationaalisuudesta ja arvaamattomuudesta. Keski- ja Itä-Euroopan kansat hyötyisivät vakaasta Venäjästä, Meri sanoi, mutta tämä tavoite on Neuvostoliiton romahdusta seuranneina vuosina karannut yhä kauemmas. Meri kiinnitti huomiota myös Venäjän ulkoministeriön asiakirjaan, joissa linjattiin, ettei ulkomailla asuvien etnisten venäläisten ongelmia voida ratkaista pelkästään diplomaattisin keinoin.
– Moskovan muistion pohjalta on tehtävä se johtopäätös, että, tarpeen niin vaatiessa, myös muihin keinoihin voidaan ryhtyä. Siitä, mitä nämä keinot sitten ovat, meillä virolaisilla on – yhdessä muiden pienten kansakuntien kanssa – katkeria kokemuksia lähihistoriamme ajalta, Meri sanoi.
Meri varoitti Venäjän ulkopolitiikassa jo 1990-luvulla havaittavissa olleista imperialistisista tendensseistä. Kun muuan presidentti Jeltsinin neuvonantajista oli todennut Venäjän olevan entisen Neuvostoliiton alueella ”ensimmäinen vertaistensa joukossa”, kertoi Meri tämän tuovan hänen mieleensä George Orwellin sanat ”kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”.
Venäjä ei myöskään ole myöntänyt miehittäneensä Baltian maita, itsekin nuorena Siperiaan perheensä kanssa karkoitettu Meri muistutti.
– Naiset ja herrat, kuinka käsitämme kaiken tämän rauhassa ja vakavasti? Luonnollisesti kyse on samasta irrationalismista, joka syntyy Venäjällä ja joka saa Venäjän politiikan näyttämään arvaamattomalta. On kuitenkin myös toinen yhtä huolestuttava taipumus, jota demokraattisessa lännessä kaupataan mukavuuden vuoksi reaalipolitiikkana. Kyse on taipumuksesta lähestymistapaan, jota voi kutsua myönnytykseksi. Tässä lähestymistavassa muututaan haluamatta rikoskumppaniksi niille Venäjän imperialistisille voimille, jotka uskovat voivansa ratkaista oman maansa valtavat ongelmat laajentumalla ja uhkaamalla naapureitaan, Meri sanoi.
Meri viittasi puheessaan 1990-luvulla Suomessakin huolta herättäneen nationalistipoliitikko Vladimir Zhirinovskin suosioon Venäjällä.
– Koko vapaa länsi on raivoissaan ja tyrmistynyt Zhirinovskin tunnettujen lausuntojen johdosta. Mutta hämmästyttävää kyllä, tuskin kukaan on pannut merkille, eikä kukaan ole protestoinut, sitä, mitä Venäjän ulkoministeri (Andrei) Kozyrev julisti eilen: Moskovan hallitus pitää Venäjän joukkojen jatkuvaa läsnäoloa entisissä neuvostotasavalloissa toivottavana.
– Sen, joka haluaa oikeasti auttaa Venäjää ja Venäjän kansaa, tulee tehdä painokkaasti selväksi Venäjän johdolle, ettei uudella imperialistisella laajentumisella ole mitään mahdollisuuksia. Joka tässä epäonnistuu, auttaa todellisuudessa demokratian vihollisia Venäjälle ja muualla entisissä kommunistimaissa, Meri julisti.
Viron presidentin puhetta kuunteli paikan päällä Hampurissa nuori Pietarin apulaispormestari Vladimir Putin. Varoitukset Venäjän imperialismista saivat suurelle yleisölle vielä tuntemattoman venäläisvirkamiehen raivostumaan. Putin marssi juhlasalista ovet paukkuen ulos.
Hampurin yleisössä istunut saksalainen toimittaja Anna von Münchhausen muisteli tapahtunutta vuonna 2017. Hänen mukaansa Putin oli pompannut pystyyn kesken Meren puheen, paiskannut lautasliinansa pöydälle ja marssinut ulos salista askeleet tammilattialla paukkuen.
– Kukaan siellä ollut ei voi unohtaa, mitä tapahtui. Muistan illan hyvin ja mietin yhä, oliko kyseessä spontaani purkaus vai laskelmoitu provokaatio, von Münchhausen kirjoitti.
