Nykyajan työelämä on jatkuvaa muutosta, jonka vuoksi myös työntekijöiden on jatkuvasti kyettävä uudistamaan osaamistaan. Enää ei päde vanha ajattelumalli, että nuorena hankittu osaaminen riittää kantamaan työelämässä eläkeikään saakka.
Työntekijän osaamisen päivittämisestä käytetään myös termiä uralla uudistuminen. Työterveyslaitoksen tutkijan Otto Pankkosen mukaan käytännössä uralla uudistuminen tarkoittaa prosessia, jossa ihminen kehittää omaa osaamistaan ja päivittää omia uratavoitteitaan itselleen mielekkääseen suuntaan.
Toisin sanoen ihminen päivittää jatkuvasti osaamistaan, jotta se vastaisi työelämän muuttuvia tarpeita.
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Pankkonen mainitsee opettajien työn koronapandemian aikana. Opettaja on yksi niistä ammateista, joiden työskentelytavat muuttuivat kertaheitolla merkittävästi.
– Silloin monet opettajat siirtyivät etätöihin ja joutuivat miettimään, miten järjestävät opetuksen etäyhteyksien välityksellä. Opettajien joukossa saattoi kuitenkin olla paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät aiemmin olleet etätyövälineitä käyttäneet.
Uudessa tilanteessa opettajat ovat joutuneet pohtimaan, miten opettaminen säilyy mielekkäänä muuttuneessa tilanteessa. Samalla etäyhteyksien päässä työskennellessä on joutunut opettelemaan tilanteita, joissa työpaikan sosiaalista verkostoa pidetään yllä, vaikka kasvokkaisia kohtaamisia ei ole.
Uralla uudistumisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa aina merkittäviä muutoksia omaan työskentelyyn. Kyse voi olla pienistä ja arkipäiväisistä asioista, kuten lyhyisiin henkilöstökoulutuksiin osallistumista tai kokeilemalla uusia työtapoja.
– Joskus myös työpaikan sisällä voi olla mahdollisuus lähteä esimerkiksi tehtävänkiertoon ja kokeilla uutta tehtävää työpaikalla, Pankkonen kertoo.
Työpaikan vaihto voi auttaa uudistumisessa
Joillekin uralla uudistuminen voi tarkoittaa myös työpaikan vaihtoa. Pankkosen mukaan työpaikan vaihto onkin aina hyvä paikka pohtia sitä, miten omaa osaamistaan voi kehittää eteenpäin.
– Työpaikan vaihdossa voi olla se riski, että ihminen vain vaihtaa työpaikkaa miettimättä sitä, kehittääkö uusi työ osaamista omien uratoiveiden ja tulevaisuuden työelämän tarpeiden mukaiseen suuntaan.
Myös työpaikoilla työntekijöitä voidaan kannustaa uudistumaan. Pankkosen mukaan hyvässä roolissa tässä ovat etenkin työpaikan hr-prosessit.
– Työpaikalla olisi myös hyvä voida käydä säännöllisiä keskusteluja oman työn sisällöstä ja tulevaisuuden osaamisvaatimuksista.
Pankkosen mukaan on hyvä, että esihenkilöt kannustavat työntekijöitä jatkuvassa uudistumisessa ja antavat heille palautetta työstään. Uralla uudistumisen ei välttämättä aina tarvitse tarkoittaa esimerkiksi erillisiä koulutuksia, vaan uusien toimintamallien omaksumista osaksi työtä. Se voi olla myös sitä, että oppii työssään pyytämällä aktiivisesti palautetta sekä esihenkilöiltään että kollegoiltaan. Hänen mukaansa oppimista tapahtuu paljon työn arjessakin.
Uralla uudistumisen merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä
Työelämä on jatkuvassa murroksessa, jonka vuoksi myös työntekijöiden on kyettävä uudistumaan tarpeiden mukaan. Pankkonen uskoo, että uralla uudistumisen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.
– Tälläkin hetkellä sen merkitys on jo iso.
Uralla uudistumisen merkitys korostuu etenkin työtehtävissä, joissa pitää omaksua uusia työskentelytapoja. Tämä koskettaa esimerkiksi aloja, joissa automatisointi tulee merkittävästi muuttamaan työskentelytapoja.
Mikäli henkilö ei kykene uudistumaan uralla, riskinä on, ettei pääse pois mahdollisesti epätyydyttävästä uratilanteesta. Tästä käytetään myös termiä urajumi. Pankkosen mukaan se saattaa koskettaa etenkin matalasti koulutettuja ja niitä, jotka kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia tai kykyjä uudistua työpaikallaan.
Pankkonen kehottaa myös hylkäämään vanhan ajattelumallin, jossa tutkinto opiskellaan nuorena, jonka jälkeen mennään työelämään ja ollaan samassa tehtävässä eläkeikään saakka. Tämä vanhanaikainen ajattelumalli ei päde enää nykyajan työelämässä.
– Nykyään vaiheet alkavat mennä päällekkäin. Enää se ei mene niin, että nuorena hankitun koulutuksen turvin ollaan työelämässä loppuun asti vaan työntekijän pitää oppia uusia toimintamalleja työuransa aikanakin. Työntekijöiltä myös odotetaan sitä, että he ovat valmiita oppimaan.
– Joissain tapauksissa se voi tarkoittaa uusien opintopolkujen suorittamista. Työntekijöiltä odotetaan nykyään paljon itseohjautuvuutta oppimisessa, mutta mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen olisi syytä tukea yhteiskunnallisesti ja työpaikan toimesta, Pankkonen jatkaa.
Uralla jumiutuminen voi johtaa jopa työttömyyteen
Mitä riskejä siihen liittyy, jos työntekijä ei kykene tai halua uudistua työuransa aikana?
Isoimmillaan Pankkosen mukaan riskit liittyvät siihen, että työntekijän osaaminen jaa päivittämättä ja sitä kautta se vanhenee.
– Kun ihminen ei kehitä osaamistaan, riskinä on, että tällainen ihminen tippuu pois työelämästä sen takia, että hänen työllistettävyytensä alkaa olla heikko.
Pankkonen arvelee, että uralla jumiutumisen riski on suurin juuri niillä, joilla on osaaminen heikointa.
– Näiden joukossa voi olla ihmisiä, jotka eivät välttämättä myöskään ole kiinnostuneita kehittämään osaamistaan tai kouluttautumaan, mikä saattaa ruokkia uralla jumiutumista.
Suurin riski jumiutumiseen on etenkin matalasti koulutetuilla ihmisillä, jotka ovat tottuneet tekemään samanlaista työtä koko uransa ajan. Tällaisessa tilanteessa olevan ihmisen voi olla haastavaa löytää uutta työpaikkaa, mikäli hän syystä tai toisesta jää työttömäksi.
Urajumi voi aiheuttaa myös suoria haasteita työyhteisölle ja yhteiskunnalle. Pankkosen mukaan uralle jumiutunut työntekijä ei välttämättä ole motivoitunut työhönsä, jolloin myös hänen työsuorituksensa laskee.
– Uralla jumiutuminen voi tutkimusten mukaan näkyä myös epäsuotuisana käytöksenä työpaikalla. Tällöin on tärkeää pureutua juurisyihin ja miettiä yhdessä, miten uudistumista voisi työpaikkalähtöisesti tukea.
LUE MYÖS:
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit
Yritys otti käyttöön tekoälyllä toimivan HR-asiantuntijan – ovatko ihmisten työpaikat vaarassa?