Viron presidenttinä vuosina 1992–2001 toiminut Lennart Meri piti vuonna 1994 Hampurissa saksalaisten mieleen painuneen puheen. Myöhemmin puhe on tullut tunnetuksi sen aikana tapahtuneesta yhden miehen mielenosoituksellisesta ulosmarssista. Se mies oli tuleva Venäjän presidentti ja silloinen Pietarin varapormestari Vladimir Putin.
Venäjän tuntija Paul Goble ruotii Meren puhetta Window on Eurasia –blogissaan. Hänen mukaansa länsijohtajat pelkäävät nykyisin puhua suoraan Venäjän presidentille hänen valheistaan ja rikoksistaan.
– On kuitenkin ollut iloisia poikkeuksia, jolloin länsimaiset johtajat eivät ole pelänneet puhua suoraan Putinille, vaikka hänen huono käytöksensä vain alleviivaakin heidän toimintansa oikeellisuutta, Goble kirjoittaa.
Hänen mukaansa Meren puhe on noussut taas keskusteluun Saksassa Hampurin viime viikonlopun G20-kokouksen jälkeen. Maailma seurasi kokouksessa erityisesti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tapaamista.
Saksalaisen Zeitin veteraanitoimittaja Anna von Münchhausen oli paikalla, kun Lennart Meren puhe lähetti suivaantuneen Vladimir Putinin ovet paukkuen ulos juhlasalista Hampurissa. Hän kuvaili perinteikkään Matthiae-illallisen tapahtumia vuonna 2016 tästä löytyvässä jutussaan.
– Kukaan siellä ollut ei voi unohtaa, mitä tapahtui. Muistan illan hyvin ja mietin yhä, oliko kyseessä spontaani purkaus vai laskelmoitu provokaatio, Anna von Münchhausen kirjoittaa.
Hänen mukaansa illallisen tunnelma särkyi, kun eräs vieras pomppasi pystyyn kesken Lennart Meren puheen. Mies paiskasi lautasliinansa pöydälle niin, että kynttilät välkkyivät ja porhalsi ulos salista askelet tammilattialla paukkuen. Kun ovi pamahti kiinni, alkoi vimmattu kuiskuttelu. Illastajat halusivat tietää, kuka hän oli.
Nimi kulki pöydästä pöytään. Vihainen vieras oli Vladimir Putin, Hampurin ystäväkaupunki Pietarin varapormestari.
Lennart Meren tuona iltana pitämä puhe löytyy kokonaisuudessaan Viron presidentinkanslian sivuilta. Sen teemat tuntuvat erityisen osuvilta nyt yli 20 vuotta myöhemmin.
Meri aloitti puheensa viittaamalla Tallinnan kaupungintalon seinän tekstiin, jota hän kertoi noudattavansa.
– Pelkää Jumalaa, kerro totuus, toimi oikeudenmukaisesti äläkä kammoa ketään, Meri lausui.
Verkkouutiset keräsi alle joitakin puheen keskeisiä kohtia.
—
”Koska olemme länsieurooppalaiseen yhteisöön kuuluva kansa ja koska elämme valitettavasti maassa, joka on geostrategisesti erittäin haavoittuvainen, olemme kehittäneet monia muita eurooppalaisia vahvemman vaiston huomata lähellämme vaanivat ongelmat ja uhkat.”
—
”Kuka muukaan se oli kuin pienet Baltian maat, jotka maailma oli jo unohtanut, jotka todellisuudessa aiheuttivat suuren ja mahtavan Neuvostoliiton romahduksen – ja huomauttaisin, että rauhanomaisesti, ampumatta laukaustakaan tai vuodattamatta veripisaraakaan.”
—
”Haluan sanoa teille avoimesti, kuten vanha lausahdus kaupungintalollamme minua velvoittaa, että kansani ja minä seuraamme huolissamme sitä, miten huonosti länsi ymmärtää, mitä Venäjällä kytee.”
—
”Meidän on kysyttävä itseltämme: Onko mahdollista, että valtioon, joka itse taistelee kovimpien selvittämättömien etnisten ja eettisten ongelmien kanssa, tulisi luottaa välittäjänä ja rauhantekijänä toisissa valtioissa, joilla on myös etnisiä ongelmia? Levottomuus kasvaa, kun tutustuu erääseen Venäjän ulkoministeriön viimeaikaisista asiakirjoista. Siinä sanotaan, että Venäjä ei voi ratkaista etnisten venäläisryhmien ongelmaa naapurimaissaan vain yksin diplomaattisin keinoin.”
—
”Naiset ja herrat, kuinka käsitämme kaiken tämän rauhassa ja vakavasti? Luonnollisesti kyse on samasta irrationalismista, joka syntyy Venäjällä ja joka saa Venäjän politiikan näyttämään arvaamattomalta. On kuitenkin myös toinen yhtä huolestuttava taipumus, jota demokraattisessa lännessä kaupataan mukavuuden vuoksi reaalipolitiikkana. Kyse on taipumuksesta lähestymistapaan, jota voi kutsua myönnytykseksi. Tässä lähestymistavassa muututaan haluamatta rikoskumppaniksi niille Venäjän imperialistisille voimille, jotka uskovat voivansa ratkaista oman maansa valtavat ongelmat laajentumalla ja uhkaamalla naapureitaan”
—
”Sen, joka haluaa oikeasti auttaa Venäjää ja Venäjän kansaa, tulee tehdä painokkaasti selväksi Venäjän johdolle, ettei uudella imperialistisella laajentumisella ole mitään mahdollisuuksia. Joka tässä epäonnistuu, auttaa todellisuudessa demokratian vihollisia Venäjälle ja muualla entisissä kommunistimaissa.”
—
”(…) demokraattisen lännen tulisi päättäväisesti tukea Saksasta itään sijaitsevien keskisuurten ja pienempien valtioiden vakautta ja turvallisuutta. Tällä tarkoitan koko Keski-Eurooppaa, joka näkemykseni mukaan ulottuu Viron Narvan rajakaupungista Itämereltä Adrianmerelle ja sisältää myös Ukrainan.”
—
”Jos nämä valtiot, Viro mukaan lukien, jätetään oman onnensa nojaan ja altistetaan Moskovan mahdollisille uusimperialistisille haluille, tulee se liian kalliiksi jopa koko Euroopalle.”
