Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kertoi tiistaina kieltäytyvänsä käsittelemästä kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta irtautumista.
Perustelu, jonka mukaan kansalaisaloitteilla ei voisi ajaa kansainvälisistä sopimuksista irtautumista, ei yllättänyt. Viimeksi Venäjän konsulaatin lakkauttamista Maarianhaminassa ajanut kansalaisaloite kaatui samasta syystä jo lähtötelineisiin.
Halla-aho avasi Facebookissa vielä tarkemmin päätöstään, mutta jätti kertomatta yhden olennaisen asian. Perustelu, ettei kansalaisaloitteella voisi ajaa kansainvälisistä sopimuksista irtautumista, ei ole ollut Halla-ahon mielestäkään aukoton. Etenkin jos kyseessä on Suomen kansallinen turvallisuus.
Kun viime vaalikaudella ulkoasiainvaliokuntaan tuli vastaavansisältöinen kansalaisaloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi, Halla-aho oli mukana vastalauseessa, jolla haluttiin asian etenevän eduskunnassa. Tämä selviää valiokunnan pöytäkirjasta.
”On oleellista, että vaikka nykyisin lainsäädäntö perustuu usein kansainvälisiin sopimuksiin, voi Suomi suvereenina valtiona silti halutessaan muuttaa omia lakejaan. Kansainvälisistä sopimuksista irtautumista on syytä arvioida tapauskohtaisesti kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan”, katsoivat kansanedustaja Ville Tavion (ps.) tekemään vastaehdotukseen yhtyneet valiokunnan silloinen puheenjohtaja Halla-aho, Sakari Puisto (ps.) sekä Peter Östman (kd.).
Vastalauseen tekijät katsoivat edelleen, että ”Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa pidämme perusteltuna, että kansallinen turvallisuus menee Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden edelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja ryhtyy tarvittaviin toimiin jalkaväkimiinakiellosta irtautumiseksi.”
Valiokunnan silloisen varapuheenjohtajan Erkki Tuomiojan (sd.) johdolla tehty pohjaesitys, jossa vedottiin juuri vastaavaan perusteluun, mitä Halla-aho puhemiehenä esitti tiistaina, voitti kuitenkin äänestyksen ja kansalaisaloitteen käsittely raukesi.
Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne tuskin on muuttunut kahdessa vuodessa parempaan suuntaan. Lisäksi olisi syytä pohtia, onko kansalaisaloitejärjestelmä ajan tasalla, mitä tulee kansainvälisiin sopimuksiin. Kansanedustaja Mika Kari (sd.) onkin jo ehtinyt vaatia, että aloitejärjestelmän reunaehdoista tulisi avata keskustelu eduskunnassa.
LUE MYÖS:
Voiko miina-aloite edetä eduskunnassa? Vasemmistoliitosta tuli jo tyrmäys
