Viranomaisilla on rajalliset keinot estää vakavien rikosten uusimista, harmittelee rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen Ilta-Sanomille.
Keskustelu aiheesta heräsi, kun useat mediat uutisoivat 29-vuotias Nahom Hagosin olevan kolmatta kertaa syytettynä raiskauksesta. Hagosin ensimmäinen raiskaustuomio annettiin tapauksesta, jossa hän raiskasi taloyhtiön pyykkituvassa hänelle entuudestaan tuntemattoman 85-vuotiaan naisen.
Tolvanen sanoo, että seksuaalirikoksissa rikosten uusiminen on yleinen piirre. Uusijat ovatkin hänestä ongelma.
Emeritusprofessorin mukaan juridisesta näkökulmasta keinoja estää rikosten uusimista on kuitenkin vain rajallisesti. Tehokkain tapa estää rikoksen uusimista on Tolvasesta tutkintavankeus.
– Raiskaus on rikos, joka riittää vangitsemisen perusteeksi, Tolvanen huomauttaa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 lähes 22 prosenttia raiskauksesta annetuista tuomioista annettiin rikoksenuusijoille. Keskimäärin raiskauksesta tuomituilla aikaa tuomiosta seuraavaan rikokseen kului keskimäärin vain 10,7 kuukautta.
Kun huomioon otetaan kaikki rikokset, on lähes puolet rikoksista uusijoiden tekemiä. Keskimääräisellä rikoksenuusijalla on taustallaan edeltävältä 10 vuodelta niin ikään 10,7 rikostuomiota.
Tulevaisuudessa yhteiskunnalla on Tolvasen mukaan kuitenkin paremmat edellytykset puuttua vakaviin rikoksiin.
Hallitus antoi helmikuussa lakiesityksen varmuusvankeudesta, joka mahdollistaa vankeusajan pidentämisen niin kauan, kun vangittua pidetään yhteiskunnalle vaarallisena. Lain on määrä astua voimaan ensi vuonna.
Varmuusvankeudessa pitämiselle olisi kuitenkin tietyt kriteerit.
– Pitää olla ilmeinen vaara olemassa, että henkilö syyllistyy esimerkiksi toisen seksuaalisuutta vakavasti loukkaavaan tekoon, Tolvanen huomauttaa.
Yleisesti Tolvanen pitää kuitenkin perusteltuna, että mahdollisuus varmuusvankeuteen on joissain tapauksissa olemassa. Vastaava järjestely onkin käytössä jo Norjassa ja Tanskassa.