Ukraina onnistui hyökkäyksessään Kurskiin, koska Venäjän asevoimien johto ei ottanut sitä tosissaan, arvioi yhdysvaltalainen evp-kenraali Ben Hodges Kyiv Independentille.
– Se [hyökkäys] ei sovi narratiiviin, jota he ovat yrittäneet rakentaa, Hodges pohtii.
Hodges löytää Venäjän epäonnistumisille myös toisen oleellisen syyn: Puolustuksesta ovat vastanneet useat kilpailevat toimijat, jotka ovat pahimmillaan inhonneet toisiaan.
Vastuu on jakautunut niin asevoimille, suoraan Vladimir Putinin alaisuudessa toimijalle kansalliskaartille eli Rosgvardijalle sekä turvallisuuspalvelu FSB:lle ja sen alaiselle rajavartiolaitokselle. Etenkin jälkimmäinen toimija saa Hodgesilta murskaavan arvion.
– Rajajoukoissa on todennäköisesti valtava määrä korruptiota, ja nyt kaikki se paljastuu, Hodges kommentoi.
Tällä hetkellä Kurskin puolustuksesta vastaa FSB. Tämän vuoksi asevoimat ovat suhtautuneet penseästi lisäjoukkojen lähettämiseen Itä-Ukrainasta Kurskiin. Miksi kiirehtiä auttamaan toimijaa, joka kilpailee resursseista asevoimien kanssa?
Ukraina taas hyötyi Kurskissa siitä, että se onnistui pitämään suunnitelmansa salassa. Sotilasjohto onnistui löytämään raon, jossa Venäjän puolustuslinja oli heikko ja iskemään sinne täydellä voimalla. Myös Ukrainan droonientorjuntakyky on viime aikoina vahvistunut, joka auttoi nopeassa hyökkäyksessä.
Aiemmin Putin on väittänyt, että vain hän kykenee suojelemaan Venäjää. Kurskin operaati oon Hodgesin mukaan heikentänyt tällaisten väitteiden uskottavuutta. Monta viikkoa operaation alkamisen jälkeen Ukraina hallitsee edelleen lukuisia alueita Kurskissa.
Vaikka toistaiseksi Venäjän joukkoja ei juuri ole siirretty Itä-Ukrainasta Kurskiin, Hodges uskoo, että jossain vaiheessa tilanteeseen on reagoitava.
– Olen saanut vaikutelman, että Ukrainan yleisesikunta ei ole kovin huolissaan siitä, mitä Venäjä tekee idässä. Hyökkäyksellä Kurskiin on jossain vaiheessa merkittävä vaikutus, Hodges tiivistää.
