Länsimaissa on esitetty viime aikoina arvioita, joiden mukaan sota Venäjää vastaan voisi olla edessä ehkä vain kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Näin ovat varoittaneet muun muassa Norjan asevoimien komentaja Eirik Kristoffersen ja brittikenraali Patrick Sanders.
Britanniassa on käyty keskustelua puolustusteollisuuden heikosta tilasta sekä asevelvollisuuden mahdollisesta palauttamisesta.
Venäjä toisaalta tuskin pystyy lähiaikoina lähettämään joukkoja muille rintamille, sillä sen asevoimat on sidottu lähes kokonaan Ukrainaa vastaan. Venäläisjoukot ovat lisäksi kärsineet valtavia tappioita helmikuun 2022 jälkeen.
Ekonomisti Andrew Lilico huomauttaa Telegraph-lehdessä, että Kremlin voimavarat ovat suhteellisen rajalliset. Maan kansantalous vastaa vain 85 prosenttia Italian taloudesta. Saksan ja Ranskan yhteenlaskettu väestö on Venäjää suurempi. Valtavista ponnistuksista huolimatta Kreml ei ole pystynyt voittamaan Ukrainaa, jonka kansantalous on Uutta-Seelantia ja Perua pienempi.
Ekonomisti nostaa esiin ensimmäisessä maailmansodassa tehtyjä laskelmia siitä, missä tapauksessa ylivoimainen, mutta tehottomampi osapuoli voisi voittaa. Yhtälöiden perusteella kymmenen prosentin alivoima ei haittaisi kulutussodassa, jos joukot olisivat 21 prosenttia tehokkaampia taistelussa.
Diktatuuri voi pakottaa suuremman osan väestöstään asevoimiin, mutta joukkojen taistelutahto voisi olla samalla heikompi.
– Venäjän kansantalous on noin kymmenen prosenttia EU:n talouden koosta. EU käyttää 1,3 bruttokansantuotteesta asevoimiin, ja Venäjä on nostanut hiljattain lukeman kuuteen prosenttiin. EU käyttää asevoimiin siis noin kaksi kertaa enemmän, Andrew Lilico toteaa.
Sotamenojen lisäys romauttaisi Venäjän talouden
Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että Kremlin pitäisi mobilisoida 40 prosenttia enemmän sotilaita. Euroopan unionin jäsenmailla on yhteensä noin 1,4 miljoonaa sotilasta. Kulutussotaan Venäjä tarvitsisi ainakin kaksi miljoonaa sotilasta.
– Jos oletamme Venäjän hyökkäävän ja käytämme klassista sääntöä 1,5-kertaisesta ylivoimasta, niin venäläissotilaita pitäisi olla noin kolme miljoonaa. Venäjällä on tällä hetkellä 1,2 miljoonaa sotilasta, mutta lisäksi kaksi miljoonaa reserviläistä ainakin paperilla, ekonomisti sanoo.
Kremlin pitäisi näin ollen kaksin- tai kolminkertaistaa asevoimiensa tai sotabudjettinsa koko, jotta se pystyisi uhkaamaan Eurooppaa konventionaalisessa sodassa. Sotamenojen kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että asevoimiin kuluisi yhtä suuri osa BKT:stä kuin Neuvostoliitolla juuri ennen sen romahdusta.
Näin suuri lisäys asevoimiin todennäköisesti kaataisi Venäjän talouden muutamassa vuodessa.
Andrew Lilico uskoo, että Vladimir Putin pystyy lähinnä jatkamaan uhkaavaa retoriikkaansa. Sotilasoperaatiot olisivat mahdollisia vain pieniä naapurimaita vastaan.
– Mutta matematiikan perusteella on selvää, että jos uskomme lännessä itseemme ja olemme tarvittaessa valmiita taistelemaan, niin Venäjällä ei yksinkertaisesti ole taloudellisia voimavaroja muodostaakseen meille vakavan uhkan keskipitkällä aikavälillä, Lilico sanoo.
