Koronavirusta vastaan kehitettyjen mRNA-rokotteiden infektiosuojaksi todettiin pandemian alussa kertyneen aineiston perusteella noin 90 prosenttia.
Viruksen nopean muuntumisen myötä lähes jokainen uusi viruskanta on pystynyt väistämään rokotteiden ja sairastamisen myötä syntyvää immuniteettia aiempaa tehokkaammin.
Alkuperäisen kahden annoksen rokotesarjan kyky estää sairaalahoidon ja kuoleman riskiä on samalla heikentynyt. Tutkijoiden mukaan erityisesti omikronia vastaan muokattuja tehosterokotteita tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa.
Tilanne ei ole poikkeuksellinen, sillä monet lapsuudessa annettavat rokotteet edellyttävät 3–5 annosta ja ajoittaisia tehosteita aikuisena. Yalen yliopiston professorit Akiko Iwasaki ja Albert Ko huomauttavat Time-lehdessä, että harva valittaa, vaikka influenssarokotteita on otettava vuosien varrella kymmeniä kappaleita suojan säilyttämiseksi.
Tehosteet ylläpitävät ja kohentavat T- ja B-immuunisolujen tuomaa suojaa. Iwasaki ja Ko vertaavat alkuperäistä rokotussarjaa immuunijärjestelmän peruskouluksi ja tehosteita yliopistoksi, jossa kyky taistella infektiota vastaan tarkentuu.
Yhdysvalloissa tehtyjen seurantatutkimusten perusteella vain perussarjan saaneiden yli 50-vuotiaiden kuolemanriski oli kuusinkertainen verrattuna tehosteen saaneisiin. Rokottamattomien riski oli 38-kertainen.
Tällä hetkellä kehitettävien uusien rokotteiden toivotaan luovan aiempaa pidempikestoista suojaa virusta vastaan. Nykyisillä tehosteilla suoja omikronia vastaan hiipuu 4–6 kuukauden jälkeen. Myös nenän kautta annettavia koronarokotteita kehitetään, sillä ne voivat antaa vahvemman paikallisen suojan infektiota vastaan.
