Suomeen perustettava Naton maavoimien johtoporras MCLCC halutaan sijoittaa Mikkeliin. Verkkouutisten useista eri lähteistä saamien tietojen mukaan päätös esikunnan sijoittamisesta julkaistaan perjantaina. Päätös ryhtyä valmistelemaan esikuntaa Mikkeliin on tehty jo viikkoja sitten.
Kyseisen Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alle sijoittuvan alaesikunnan on tarkoitus johtaa maasodankäyntiä Skandinavian alueella.
Vaikka päätös sijoituskaupungista on kansallinen, Suomi ei virallisesti ratkaise asiaa aivan yksin. Lopullisen päätöksen asiasta tekee talvella 2025 pidettävä Naton puolustusministerikokous. Samassa kokouksessa on tarkoitus siunata myös FLF-joukkojen sijoittaminen Suomeen.
Ensi vaiheessa, kun Suomi valmistelee esikunnan sijoittamista Mikkeliin, Suomi myös kattaa sen kustannukset. Myöhemmässä vaiheessa Nato voi palauttaa osan kustannuksista.
Mikkelissä sijaitsee jo valmiiksi Maavoimien esikunta, joka perustettiin sinne vuonna 2008. Maavoimien esikunnan takia Mikkelissä on jo valmiina infrastruktuuria, jota Naton Maavoimien alaesikuntakin tarvitsee. Tämä hillitsee esikunnan perustamiskustannuksia, kun tiloja tarvitsee rakentaa vähemmän.
Mikkeli on ollut esillä esikunnan sijoituspaikkana julkisuudessa runsaasti, mutta asia on kiinnostanut myös useita muita kaupunkeja: varsinkin varuskuntapaikkakuntia. Satakunnassa sitä ovat havitelleet Yleisradion mukaan Säkylä ja Kankaanpää.
Päätös ei ole ollut poliittisesti aivan yksinkertainen. Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen ja keskustan Eeva Kalli kertoivat aiemmin syyskuussa Ylelle, että hän ovat pyrkineet edistämään Satakunnan asiaa mahdollisena sijoituspaikkana alaesikunnalle.
Lobbaaminen on ollut paikoin jopa kiihkeää, ja myös Rovaniemi, Helsinki, ja Hämeenlinna ovat tuoneet itseään tykö. Hämeenlinnan argumenttina ovat olleet erityisesti hyvät liikenneyhteydet. Lisäksi maavoimien esikuntaa esitettiin vuonna 2004 sijoitettavaksi Hämeenlinnaan. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) teki kuitenkin poliittisen päätöksen, jolla esikunta sijoitettiin Mikkeliin.
Silloin puolustusvoimien esityksestä poikennut, poliittisin perustein tehty ministeripäätös kirpaisi sotilaita syvästi. Nyt esiteltävä, Nato-esikunnan sijoittamista koskeva päätös on kuitenkin tehty Puolustusvoimien esityksestä. Suomeksi tämä tarkoittaa, että sotilaalliset perusteet on huomioitu.
Maavoimien esikunnan ja tulevan Nato-alaesikunnan suora vertaaminen ei ole kuitenkaan mahdollista. Nato-alaesikunnan tehtävät ja painopisteet koskevat Natoa ja Skandinaviaa, ja Maavoimien esikunta on osa Suomen kansallista puolustusta varten.
Nato-alaesikunnan työllisyysvaikutus on Naton aiemmin Länsi-Savolle antamien tietojen mukaan noin 50 ihmistä. Heidän joukossaan on sekä upseereita että asiantuntijoita.
Jotkut ovat pitäneet esikuntien sijoittamista Mikkeliin tai ylipäätään itä-Suomeen sotilaallisesti ja sodan ajan olojen kannalta ongelmallisena. Verkkouutisten tietojen mukaan paljon riippuu vielä kuitenkin siitä, miten tämä uusi Nato-komponentti suhteutuu Suomen kansalliseen puolustukseen sekä poikkeusoloissa Suomeen myöskin tulossa oleviin FLF-joukkoihin. Niistä on ottamassa johtovastuun Ruotsi. Toinen merkityksellinen tekijä on poikkeusoloissa tehtävä esikuntatoimintojen hajauttaminen sekä se, mitä, mistä ja miten alaesikunta silloin johtaisi.
