Tanskan tilastokeskuksen (Danmarks Statistik) julkaisemat vuoden 2022 alustavat kasvuluvut ovat suomalaisittain kadehdittavaa luettavaa. Samaan aikaan, kun Suomi on luisunut taantumaan, Tanska on kirinyt talouden nousuvaiheeseen.
Viimeiseltä vuosineljännekseltä Danmarks Statistik kirjasi 1,1 prosenttiyksikön talouskasvun. Sen myötä koko vuoden 2022 kasvuluku noussee 3,4 prosenttiin Tanskassa.
Tanskan nousua selittää teollisuus, etenkin lääketeollisuuden vahvat luvut. Joulukuulta Tanskan lääketeollisuus kirjasi peräti 46,2 prosentin tuotannonlisäyksen. Myös liikenteen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen elpyminen vaikuttivat myönteisesti.
Tanskan nousu kasvu-uralle on merkittävää myös kansainvälisesti. USA:ssa kirjattiin 0,7 prosentin kasvu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. EU-27-maat kärsivät yhä nollakasvusta, EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin uusimmat luvut osoittavat.
Myös EU:n talven 2023 talousennuste viime viikolta ennakoi, että vastatuulet jatkuvat, vaikka taantumalta ehkä vältytään. Tanskassa on jo onnistuttu kääntymään tuulta vastaan.
Kasvukykyä vahvoilta alueilta
Tanska (5,8 miljoonaa asukasta) on Suomeen verrattava maa. Myös kansantalouden avoimuus sekä Pohjolan hyvinvointimalli yhdistävät maita. Mutta reformivalmiuksissa on suuret erot, samoin talouspolitiikassa.
Tanska toteutti jo 15 vuotta sitten Suomesta poiketen suuret alue- ja kuntareformit. Maakunnat purettiin ja luotiin viisi aluetta sekä alle sata vahvaa kuntaa, joille siirrettiin tehtäviä myös valtiolta, muun muassa kasvun kannalta tärkeässä työvoimapolitiikassa. Tanskan työvoimamallia yritetään soveltaa Suomeen parhaillaan.
Tanskassa koettu käänne koronakriisin jälkeiseen talouskasvuun nojautuu vahvimmin lääketeollisuuteen sekä life science-aloille. Niiden tärkein keskittymä on Juutinrauman alueelle luotu Medicon Valley Alliance (MVA).
Medicon Valley ulottuu Kööpenhaminan seudun lisäksi Ruotsin puolelle. Kahden valtion vahvat alueet ovat luoneet 25 vuotta toteutetun kehittämistyön avulla merkittävän life science-alojen kasvuklusterin, joka kilpailee maailman kärkisijoilla.
Uusi kasvuvaihe alkanut
MVA-alueen yritykset työllistävät 65 000 ihmistä pääosin Tanskan puolella, mutta myös Ruotsin Malmössä, Lundissa ja Helsingborgissa. Juutinrauman rannoille on perustettu yli 300 uutta life science-alojen yritystä viidessä vuodessa ja luotu 12 000 uutta työpaikkaa.
Nousu-uralle ennustetaan jatkoa, kärjessä yhä lääketeollisuus ja Juutinrauman alue. MVA:n toimitusjohtaja Anette Steenberg kertoo, että alueen life science-yritykset toteuttavat parhaillaan yli 50 miljardin Tanskan kruunun investointeja, suurimpana Novo Nordiskin hanke Kalundborgissa. Steenberg luettelee lisäksi puolenkymmentä muuta meneillään olevaa miljardiluokan life science-investointihanketta.
– Medicon Valley on monista osista koostuva life science-ekosysteemi, Steenberg kuvailee. Ehtona systeemin menestykselle on vapaa ja rajoittamaton rajaliikenne Juutinrauman ylitse. Nykyisin noin tuhat life science-alojen ammattilaista pendelöi päivittäin Etelä-Ruotsista Tanskan puolelle, missä työtä tarjoavat Novo Nordisk, Ferring ja Lundbeck sekä lukuisat pienemmät yritykset.
”Vastakkainen maailma”
Kasvuun kirinyt Tanska toteuttaa kurinalaista talouspolitiikkaa ja pitää julkisen velan alhaisena. Elinkeinoelämää edustavan Dansk Erhverv-järjestön pääekonomisti Tore Stramer pitää uusia kasvulukuja erittäin vahvoina. Pääselitys on kasvava vienti Yhdysvaltoihin.
– Yksityisen kulutuksen ja investointien osalta kasvuluvut ovat pehmeämpiä, Stramer muistuttaa. Tulevalle kasvulle on siis yhä paljon potentiaalia.
Velkaantumisessa Suomi ja Tanska edustavat vastakkaisia maailmoja Stramerin mukaan. Julkinen talous oli viime vuodenkin osalta ylijäämäinen Tanskassa. Julkinen velka on alle 35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Stramer kertoo, että Tanskan julkistaloutta vahvistaa reippaiden kasvulukujen lisäksi se, että eläkerahastoissa kirjattiin uusia ylijäämiä sekä viime vuonna että 2021. Suomessa työeläkevakuuttajien sijoituskanta kääntyi laskuun viime vuonna.
LUE MYÖS:
Tanska on vähentänyt valtionvelkaa liki 30 miljardia euroa kahdessa vuodessa (VU 27.12.2022)