Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump katsoo, että maan on otettava haltuun Grönlanti kansallisen turvallisuuden nimissä. Hän ei sulkenut pois mahdollisuutta käyttää voimaa tavoitteen saavuttamiseksi, mutta ensisijaisesti Tanskaa yritetään painostaa taloudellisesti.
On epäselvää, kuinka tosissaan Trump on asian suhteen. Hän on ilmaissut halunsa liittää Kanada Yhdysvaltoihin, ottaa haltuun Panaman kanava ja nimetä Meksikonlahti ”Amerikanlahdeksi”.
Tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsen huomauttaa, että Grönlannin haltuunottoa ei voi perustella vain sotilaallisin perustein. Itsehallinnollisella alueella sijaitsee jo merkittäviä amerikkalaistukikohtia, ja uusiin hankkeisiin saisi luultavasti helposti luvan Tanskalta ja Grönlannilta.
Alueella on ollut kylmän sodan ajoista lähtien merkitystä laivaston ja erityisesti sukellusveneiden liikkeiden tarkkailussa. Grönlannille sijoitetut ennakkovaroitustutkat voivat lisäksi havaita Venäjän ohjuslaukaisuja.
– Todennäköisempi selitys on se, että Donald Trump on havainnut Grönlannissa olevat merkittävät luonnonvarat, joita hän haluaa hyödyntää, Anders Puck Nielsen sanoo julkaisemallaan videolla.
Vaatimusten taustalla on halu määritellä ehdot luonnonvarojen hyödyntämisestä ja päästä käsiksi niistä saataviin tuloihin.
Asiantuntijan mukaan taustalla voi olla myös ”narsistinen kosto”, joka juontaa juurensa vuoden 2019 tapahtumiin. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen tyrmäsi tuolloin Donald Trumpin aiemmat Grönlanti-puheet ja kutsui niitä absurdeiksi. Frederiksen on edelleen Tanskan pääministerinä.
– Uskon, että tässä on kyse myös kostosta. Mutta todellisuudessa idea on absurdi, ja hanke on toivoton, Anders Puck Nielsen toteaa.
Hänen mukaansa Tanskan perustuslaillisen järjestyksen voi parhaiten ymmärtää liittovaltiona, joka koostuu sen lisäksi Färsaarista ja Grönlannista. Niillä on merkittävä autonomia ja kyky päättää itse omista asioistaan. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista päätetään Kööpenhaminassa, minkä lisäksi Grönlannin fyysinen turvallisuus on Tanskan armeijan vastuulla.
Nielsenin mukaan suurin osa tanskalaisista ei katso, että Grönlanti olisi osa heidän valtiotaan. Itsehallintoalueella on voimistunut nationalistinen itsenäisyysliike, ja mahdollisesta kansanäänestyksestä on keskusteltu.
– Grönlannissa on vain 57 000 asukasta, ja he asuvat eri puolilla valtavaa aluetta. On epäselvää, kuinka kestävää olisi ylläpitää valtiota näin pienellä väestöllä, Nielsen huomauttaa.
