Länsimaisten arvioiden mukaan Venäjä on menettänyt helmikuun lopulla alkaneessa Ukrainan sodassa jo noin 20 000 sotilasta kuolleina ja mahdollisesti moninkertaisen määrän haavoittuneina. Venäjän puolustusministeriö ei ole julkaissut viralllisia tappiolukuja maaliskuun 25. päivän jälkeen.
Myös kalustotappiot ovat olleet huomattavia, sillä hyökkääjän on arvioitu menettäneen jo yli tuhat taistelupanssarivaunua ja noin 3 400 panssariajoneuvoa.
RUSI-ajatuspajan tutkija Jack Watling varoittaa, etteivät Venäjän sotilaalliset vaikeudet poista sen luomaa uhkaa Natolle keskipitkällä aikavälillä. Tappioiden korvaamisessa kestänee noin viisi vuotta.
– Venäjä voi hävitä Ukrainan sodan. Mutta Naton on varmistettava, että sen oma puolustuskyky on vahvalla tasolla vuoteen 2027 mennessä, jolloin Venäjän voi realistisesti olettaa ehtineen muodostaa uudelleen monia yksiköistään, Jack Watling kirjoittaa kommentissaan.
– On hyvä syy sille, miksi Suomi ja Ruotsi haluavat puolustusliittoon Venäjän heikosta operationaalisesta suorituskyvystä huolimatta, asiantuntija jatkaa.
Hän kehottaa Britanniaa lisäämään rahoitusta omille asevoimilleen, jotta Ukrainaan lähetetty kalusto saadaan korvattua nopeasti. Myös raketinheitinten ja täsmäammusten kaltaisille uusille asejärjestelmille on tarvetta.
– Britannian hallituksen on osoitettava liittolaisilleen, että maan asevoimilla on käytössään muutakin kuin vain pistimiä, jos Venäjän aggressio leviää Ukrainaa laajemmalle, Watling toteaa.
'It would be foolish for the UK to assume that #Russia’s difficulties in Ukraine mean it poses no threat to NATO in the medium term' writes @Jack_Watling in the latest #RUSICommentary. https://t.co/qhZu8KbpTk
— RUSI (@RUSI_org) June 6, 2022
