Venäjän helmikuussa aloittama avoin hyökkäyssota Itä-Ukrainassa on muuttunut eversti evp, filosofian tohtori Martti J. Karin mukaan liikkuvasta taistelusta yhä leimallisemmin kulutustaisteluksi.
– Se on kuin teollista sotaa. Ratkaisevaa on se, kumpi ampuu enemmän, Suomen sotilastiedustelun entinen kakkosmies sanoo Verkkouutisille.
– Venäläiset ampuvat 60 000 laukausta päivässä, ukrainalaiset 6 000. Se näkyy suoraan tappioluvuissa. Aikaisemminhan ukrainalaiset ilmoittivat venäläisten tappioiksi noin 300 miestä päivässä, kun ukrainalaisten omat päivätappiot olivat noin 100 miestä. Nyt osapuolten päivittäiset tappiot ovat ilmeisesti suunnilleen samansuuruiset, hän toteaa.
On Karin mukaan tyypillistä, että hyökkääjä menettää noin kolme kertaa enemmän miehiä kuin puolustaja. Nyt venäläisen tykistön vaikutus näyttää hänen mukaansa nousseen oleelliseen rooliin kyetessään tuottamaan puolustajalle yhtä raskaita tappioita kuin puolustaja pystyy tuottamaan hyökkääjälle, vaikka laskennallisen suhdeluvun pitäisi olla 3:1.
Tässä tilanteessa korostuu hänen mukaansa lännen Ukrainalle toimittaman aseavun tärkeys ja kiireellisyys.
– Ukraina ei nyt tarvitse niinkään kenttätykkejä, vaan sen olisi saatava suhteellisen nopeasti raketinheittimiä sekä telatykkejä ja vastaavia järjestelmiä, jotka tarjoavat suojaa miehistölleen. Niitä tarvittaisiin pian, jotta puolustaja pääsee tasapuoliseen kulutustaisteluun. Jos niin ei tapahdu, uhkana on tappiolukujen kääntyminen venäläisten eduksi suhteessa 4:3 tai 5:3. Heidän tykistönsä jauhaa kaiken aikaa, ja mitä enemmän se jauhaa, sitä enemmän se kykenee tuottamaan tappioita.
Avun kiireellisyyttä korostaa Karin mukaan se, että kyse on kalustosta, jota ukrainalaiset eivät todennäköisesti entuudestaan tunne. Hän pitääkin oletettavana, että toimitettujen järjestelmien käyttökoulutukseen kuluu 2–3 viikkoa ennen kuin ne saadaan operatiiviseen käyttöön ja niillä kyetään tuottamaan tappioita hyökkääjälle.
Hyökkääjän voimat ehtymässä
Useissa ulkomaisissa asiantuntija-arvioissa on pyritty kiirehtimään aseapua myös Mustanmeren suunnalla oleville ukrainalaisjoukoille. Martti J. Karin mielestä huomio tulisi kuitenkin kohdistaa nimenomaan Itä-Ukrainaan.
– Venäläisillä ei näytä olevan voimaa edetä merkittävästi Dnepr-virran yli. Heidän hyökkäyksensä on saatu pysäytettyä ja Ukraina toteuttaa vastahyökkäystä etenkin Hersonista itään olevilla alueilla. Venäläiset eivät kerta kaikkiaan pysty etenemään Odessan suuntaan ja edelleen kohti Moldovaa, Kari sanoo.
Vaikka Odessa olisi toistaiseksi turvassa, Ukraina tarvitsee hänen mukaansa lisää kykyä epäsuoraan tulenkäyttöön myös etelässä, jos tavoitteena on vallata takaisin hyökkääjän miehittämiä alueita.
Myös uutta hyökkäystä Valko-Venäjän alueelta kohti Kiovaa Kari pitää tässä vaiheessa epätodennäköisenä.
– Sellaiseenkaan ei ole voimaa. Valko-Venäjän asevoimien tosiasiallinen tehtävähän on sitoa Ukrainan joukkoja niin, että puolustaja ei pääse siirtämään operatiivisia reservejään itään, hän toteaa.
