Yhdysvaltalaisia sotilaita harjoittelemassa Suomessa vuonna 2023. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Tärkeintä on valmius” – Tämä on suurin huoli Naton rajalla

Natossa varaudutaan Itä-Ukrainan kaltaisiin tilanteisiin Venäjän naapurustossa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yhteinen puolustus on viime vuosina jälleen noussut puolustusliitto Naton keskeiseksi tehtäväksi, kuvailee Steadfast Defender 24-harjoitusta Latviassa seurannut The Wall Street Journal. Harjoitus, joka on Naton suurin sitten kylmän sodan aikojen, lähettää selkeän viestin Venäjälle, lehti kirjoittaa.

– Tärkeintä on osoittaa valmiutta toimia nopeasti ja lähteä puolustamaan Latvian ja Naton rajoja, kertoo harjoituksen osallistuva latvialainen eversti Oskars Kudlis.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Nato on viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinnittänyt yhä enemmän huomiota pitkän itärajansa turvaamiseen. Vaikka Venäjän suoraa hyökkäystä Nato-maahan pidetäänkin puolustusliiton sisällä epätodennäköisenä, pelätään Venäjän jo lähitulevaisuudessa voivan kylvää konfliktin siemeniä hyödyntämällä lähialueella asuvia venäläisvähemmistöjä omiin tarkoitusperiinsä. Näin Venäjä toimi Itä-Ukrainassa vuosikymmen sitten, puolustusliiton suunnittelijat muistuttavat.

Vaikka sotilaat harjoittelevat nyt liittouman alueen puolustamista rinnakkain ja yhdessä, eivät Nato-maat kuitenkaan ole täysin yksimielisiä edes Venäjän uhasta. Turkissa ja muissa Välimeren maissa terrorismia ja pakolaisaaltoja pidetään Venäjää suurempina uhkina, ja monet Nato-maat ovat yhä kaukana puolustusmenojen kahden prosentin tavoitteesta. Uuden pääsihteerin valinta virassa kohta kymmenen vuotta toimineen norjalaisen Jens Stoltenbergin jälkeen on lisäksi herättänyt eripuraisuutta vanhojen ja Itä-Euroopan uusien jäsenvaltioiden kesken, lehti kuvailee. Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei myöskään ole yksimielisyyttä.

Toisaalta 75 vuotta huhtikuussa täyttänyt puolustusliitto on monella tapaa aikaisempaa vahvempi, WSJ toteaa. Suomi ja Ruotsi ovat nyt Nato-jäseniä, ja vuonna 2024 eurooppalaisten Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot ylittävät ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kahden prosentin tavoitteen.

WSJ muistuttaa, että vaikka sotahistoriassa on aiemminkin nähty suuria liittoumia, ovat ne yleensä taistelleet erillään yhteisen komennon alaisina. Latviassa eri maiden sotilaat harjoittelevat liittouman puolustamista yhdessä, käytännön ongelmista, kuten kielimuurista ja asejärjestelmien eroista huolimatta. Juuri joukkojen integrointi onkin haaste, upseerit todistavat lehdelle.

– Emme vain sano pystyvämme tähän yhdessä, vaan näytämme sen olevan mahdollista, kertoo kapteeni Malcom Edgar Yhdysvaltojen armeijasta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS