Suomi tarvitsee rakentamista. On kyse sitten teollisuushankkeista, energiainvestoinneista tai ihmisten kodeista, rakennustyömaa on lähtökohtaisesti myönteinen merkki. Lainsäädännön pitää mahdollistaa sujuva rakentaminen ilman turhaa byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa.
Petteri Orpon (kok.) hallituksessa rakentamisen ja asumisen kysymykset ovat suuressa roolissa. Näin pitääkin olla, koska kyse on samaan aikaan talouskasvua luovien investointien mahdollistamisesta ja ihmisten arjen ja oman talouden aivan keskeisistä kysymyksistä. Asuminen on usein kotitalouden suurin yksittäinen kuluerä ja oma koti elämän suurin investointi. Siksi on olennaista, että lainsäädäntö on sujuvaa eikä ainakaan tuo lisämutkia matkaan, kun esimerkiksi perhe päättää aloittaa talonrakennusprojektin.
Rakentamisen ja kaavoituksen suhteen kunnissa on valtavan isoja eroja. Meillä on kuntia, jotka ovat esimerkillisesti panostaneet sujuviin prosesseihin ja asiakaslähtöiseen toimintatapaan – on sitten kyse teollisuuslaitosta rakentavasta firmasta tai omakotitaloa rakentavasta yksittäisestä ihmisestä. Valitettavasti on myös kuntia, jossa kaavoitusprosessit venyvät vuosien tai jopa vuosikymmenten mittaisiksi ja rakentamisluvan saaminen tavalliselle omakotitalolle kestää kuukausitolkulla. Toivon, että näistä asioista käydään keskustelua huhtikuun kuntavaaleissa ja että valtuustoihin valittavat uudet päättäjät tarttuvat rakentamisen sujuvoittamiseen.
Tärkeä askel kohti sujuvampaa rakentamista oli edeltäjäni Kai Mykkäsen (kok.) johdolla valmistelu rakentamislain korjaussarja. Siinä esimerkiksi säädettiin rakentamisluville kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu. Jos käsittely viivästyy, kunnan on palautettava rakentamislupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyksen kuukaudelta, ellei viivästys ole aiheutunut hakijasta.
Käsittelyaikatakuu tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Niissä kunnissa, joissa käsittelyajat venyvät tällä hetkellä yli kolmeen kuukauteen, on toivottavasti kääritty jo hihat prosessien laittamiseksi kuntoon. On hämmentävää, että vaikka tällä hetkellä lupahakemuksia on rakentamisen heikon suhdannetilanteen takia käsittelyssä paljon tavallisia vähemmän, osassa kunnissa prosessit venyvät silti valtavan pitkiksi. Kunnissa pitää muistaa, että lupakäsittely on asiakaspalvelua. Esimerkiksi pientalon rakentamislupaa odottaessa kuukaudet kuluvat hitaasti ja pahimmillaan luvituksen venyminen nostaa hankkeen kustannuksia reippaastikin. Hyvin monella meistä on sukulainen tai kaveri, jonka rakennusprojekti on venähtänyt rakennusvalvonnan mutkikkaiden prosessien kanssa.
Seuraavana uudistusten listalla on alueidenkäyttölaki eli kaavoituksen lainsäädäntöuudistus. Olen erittäin tyytyväinen, että hallitusohjelmaan on kirjattu esimerkiksi maanomistajan oikeus kaavoitusaloitteen tekemiseen. Tämä vahvistaa maanomistajan oikeuksia varmistamalla sen, että myös yksityiselle maalle suunniteltu rakentamishanke etenee poliittiseen päätöksentekoon, eikä jämähdä virkavalmisteluun. Alueidenkäyttölakiin valmistellaan myös lukuisia muita kaavoitusta sujuvoittavia uudistuksia valitusoikeuksien keventämisestä yleiskaavan ja asemakaavan yhteiskäsittelyyn.
Oppositiosta on huudettu kaikenlaisten veronmaksajan kustantamien rakentamisen tukielementtien perään. Esimerkiksi SDP:lle veronmaksajan piikki olisi tässäkin asiassa auki. Vastuullista kokoomuslaista politiikkaa on markkinaehtoisen rakentamisen edellytysten parantaminen. Tämän teemme varmistamalla sen, että sääntely on mahdollisimman sujuvaa ja turhia kustannuksia karsivaa. Orpon hallitus tarttuu lukuisiin sellaisiin ongelmakohtiin, joita kiinteistö- ja rakennusalan yritykset ja rakentavat kotitaloudet ovat pitäneet kustannuksia lisäävänä byrokratiana ja hallinnollisena taakkana.
Rakentamiseen tarvitaan nykyistä vähemmän regulaatiota ja suomalaisille enemmän vapautta toteuttaa unelmiaan. Liian tiukoilla säännöksillä tehdään ihmisten elämästä vaikeaa tavalla, joka voi usein toimia sääntelyn alkuperäisiä tavoitteita vastaan. Sekä kuntien että valtion tasolla pitää muistaa, että moni sinänsä hyvää tarkoittava lisäsääntelyä tuova lakipykälä tai kaavamääräys aiheuttaa konkreettisesti lisää kustannuksia. Asuntorakentamisen lisäsääntelyn maksaa lopulta asuntolainaa lyhentävä tai vuokraa maksava suomalainen.
