Vaikka presidentinvaaleihin on enää runsaat kaksi kuukautta aikaa, tiedotusvälineet välttelevät professori Stefan Forssin mukaan yhä keskittymistä tasavallan presidentin ensisijaisiin tehtäviin.
– Nämä vaalit eroavat useista aiemmista vaaleista. Kansainvälistä tilannetta luonnehditaan nyt poikkeuksellisen vaaralliseksi myös Suomen kannalta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että median ehdokkaista välittämä kuva antaa äänestäjille edellytykset valita paras mahdollinen ehdokas: vankka ja osaava henkilö, joka ei taivu paineen alla ja jolla on selkeä näkemys siitä, miten maata tulisi johtaa kansan parhaaksi myös myrskyisänä ja levottomana aikana, Forss kirjoittaa sanomalehti Hufvudstadsbladetissa.
Valittavan presidentin tulisi hänen mukaansa olla henkilö, joka nauttii paitsi Suomen ystävien ja liittolaisten, myös mahdollisten vastustajien arvostusta.
– Tilanne, jossa Suomi joutuu lopulta Ukrainan tavoin tarttumaan aseisiin vapautensa säilyttämiseksi, ei ole enää mahdottomuus, vaikka riskiä toistaiseksi kuvataankin pieneksi, Forss toteaa.
Professori Stefan Forss on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran ja Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen.
Esimerkillinen ylipäällikkö
Sen merkitystä, että tasavallan presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö, ei voi Forssin mukaan liikaa korostaa. Tämä näkökulma on kuitenkin hänen mielestään julkisessa keskustelussa tyystin sivuutettu.
– Presidentti Sauli Niinistö, reservin kapteeni, on ottanut ylipäällikön roolin hyvin vakavasti. Hän saa puolustusvoimilta salassa pidettävää tietoa, joka luonnollisesti vaikuttaa hänen päätöksiinsä. Puolustushallinnon johdon kerrotaan informoivan häntä säännöllisesti, ja hänen suhteensa puolustusvoimien komentajaan näyttää olevan erittäin hyvä, Forss sanoo.
Hän muistuttaa Niinistön kohdanneen usein varusmiehiä maasto-olosuhteissa. Viime marraskuussa presidentti oli tarkastanut maavoimien Kontio22-pääsotaharjoituksen Pohjois-Karjalassa ja yöpynyt teltassa.
– Kello kaksi yöllä hän vapautti puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen kipinämikkona. Tuota palvelusvuoroa pidetään yleensä raskaimpana. Se kertoo paljon Niinistöstä ylipäällikkönä, Forss toteaa.
Miten sotilaat reagoisivat?
Nykyisistä presidenttiehdokkaista kaksi on Forssin mukaan aseistakieltäytyjiä, yksi vapautettu lääketieteellisin perustein, yksi on korpraali ja yksi reservin luutnantti.
– Voi ihmetellä, kuinka aseistakieltäytyjä puhuisi sotilailleen sodan puhjettua ja miten sotilaat siihen reagoisivat. Ei ainakaan Gustaf Mannerheimin sanoin: ”Te tunnette minut ja minä tunnen teidät ja tiedän, että jokainen teistä on valmis täyttämään velvollisuutensa aina kuolemaan asti”. Tämä on pohjimmiltaan se vala, jonka varusmiehemme yhä vannovat, Forss sanoo.
– Nykytilanteessa on pelottavaa ajatella, että Suomen kansa valitsisi presidentiksi jonkun, joka halusi korvata yleisen asevelvollisuuden pienellä ammattiarmeijalla, aliarvioi Venäjän uhan ja leimasi hävittäjien hankkimisen tarpeettomaksi jo Hornet-hankinnan yhteydessä 30 vuotta sitten, hän toteaa.
