– Avatessani kymmenen vuotta sitten ensimmäiset Kultaranta-keskustelut, sanoin, että meidän on päästävä ohipuhumisesta avoimeen keskusteluun. Tätä olen pitänyt Kultaranta-keskusteluiden punaisena lankana näiden vuosien ajan ja tätä toivon tänäkin vuonna, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi avauspuheenvuorossaan Kultaranta-keskusteluissa sunnuntaina.
Hän sanoi kuluvan vuoden ollen historiallinen.
– Päättäväisen työn tuloksena olemme onnistuneet vahvistamaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja kansainvälistä asemaamme tilanteessa, jossa maailma ympärillä on muuttunut turvattomammaksi ja epävakaammaksi. Tämä ei ole vähäinen saavutus.
– Mutta työ Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi ei ole koskaan valmis. Sitä on herkeämättä jatkettava. Katse on aina käännettävä horisonttiin. Maailma on nopeassa liikkeessä, eikä meidän auta jäädä tuijottamaan peruutuspeiliin, presidentti totesi.
Hänen mukaansa tie eteenpäin on mutkainen, osin vielä hämärän peitossa.
– Ukrainan ja Euroopan tulevaisuutta taotaan nyt sodan armottomassa ahjossa. Suomen ja läntisen yhteisön tuki Ukrainalle jatkuu vahvana. Ei vain siksi, että Ukraina on suvereeni valtio, joka on julman ja laittoman hyökkäyssodan kohteena. Vaan myös siksi, että sodan lopputuloksella on suora vaikutus siihen, minkälaiseksi Euroopan tuleva turvallisuusjärjestys muotoutuu ja mikä on meidänkin asemamme maailmassa, presidentti sanoi.
Sauli Niinistön mielestä vain kestävä ja oikeudenmukainen rauha Ukrainassa voi luoda perustan tulevaisuudelle, jossa kansainvälisen oikeuden normeja noudatetaan ja jossa suuret eivät katso oikeudekseen alistaa pieniä.
Aidalla istujia
Presidentti huomautti, ett myös globaalin maailmanjärjestyksen tulevaisuutta taotaan nyt uusiksi.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiristi globaaleja tunnelmia. Venäjä on pyrkinyt tietoisesti entisestään vahvistamaan länttä kohtaan eri ulottuvuuksissa tunnettua kitkeryyttä.
Sauli Niinistö muistutti, että monessa kehittyvässä maassa tunnetaan nimittäin epäluuloa länsimaita kohtaan.
– Kumpuaapa tämä sitten kiistattomista historiallisista vääryyksistä tai osattomuuden tunteesta kansainvälisessä päätöksenteossa, se on otettava vakavasti. Kiinnittäisin erityisesti huomiota BRICS-ryhmään, jonka vetovoima näyttäisi olevan kasvussa. Kiinnostusta ryhmään liittymiseen on tiettävästi ilmaissut jo 19 maata. Näin toteutuessaan se edustaisi yli puolta maailman väestöstä.
Hän totesi esiin nousseen myös joukko niin kutsuttuja aidalla istujia.
– Suuria ja vaikutusvaltaisiakin. Aidalla istujissa on eroja: osa roikottaa jalkojaan Ukrainan, osa Venäjän puolella. Molempien ryhmien kanssa on pyrittävä puheyhteyteen ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen.
Presidentti kertoi omissa kohtaamisissaan havainneensa, että Suomi on monille varteenotettava keskustelukumppani.
– Meidän suomalaisten on helppo omista kokemuksistamme käsin ymmärtää, että kansojen historiallinen muisti on pitkä ja ulottuu yli sukupolvien.
Presidentti totesi, että länsi on tottunut olemaan suunnan näyttäjä ja odottanut, että sen mallia seurataan.
– Läntisen demokraattisen mallin suosio ei kuitenkaan ole noussut. Se on laskussa. Maailman väestöstä ehkä neljännes asuu niin sanotuissa länsimaisissa demokratioissa. Muut muualla. Entä jos muutaman vuosikymmenen päästä olemme tilanteessa, jossa meille näytetään suuntaa, hän kysyi?
– Kuten olen todennut, on puhuttava myös niiden, ehkä ennen kaikkea juuri niiden kanssa, jotka näkevät maailman toisin kuin me. Emme voi pitää meidän maailmakatsomuksemme jakamista ennakkoehtona keskusteluyhteydelle tai yhteistyölle Sauli Niinistö varoitti.
Hänen mukaansa suuri ja kauaskantoinen kysymys on Kiinan ja Yhdysvaltain välinen suhde.
– Sen vakava kärjistyminen, jopa kriisiytyminen, olisi kohtalokasta koko maailmalle.
Olosuhteet liittymiselle Natoon historiallisen otolliset
Sauli Niinistä sanoi elokuussa 2012 ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä lausuneensa ajatuksen, jonka moni muukin on esittänyt.
– Näin se kuului: ”Näköpiirissäni ei tällä hetkellä ole tekijöitä, joiden perusteella meidän tulisi liittyä Naton jäseneksi. Jäsenyys edellyttäisi myös kansalaisten enemmistön tukea. Eikä pidä luulla, että poliittisen johdon tahdonilmaisu noin vain tämän kelkan kääntäisi. Se edellyttäisi tosiseikkoja ja ilmiöitä, jotka enemmistö tunnistaisi ja tunnustaisi jäsenyyttämme puoltaviksi.”
– Ja näin kävi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tällainen tosiseikka, presidentti totesi.
– Kun nyt on käyty vähän kilpajuoksuakin siitä, kuka Suomen Natoon vei, on rehellisyyden nimissä sanottava, että sen tekivät suomalaiset ihmiset. Ja rehellisyyden nimissä on lisättävä, että ihmisiähän poliittiset päättäjätkin ovat. Hekin tunnistivat ja tunnustivat tosiseikat, presidentti jatkoi.
Hänen mukaansa olosuhteet liittymisellemme olivat historiallisen otolliset.
– Asiasta vallitsi kotimaassa laaja konsensus. Venäjän huomio oli toisaalla. Natossa oli halua ja valmiutta toivottaa meidät nopeasti tervetulleeksi. Myös Ruotsi oli nyt valmis liikkumaan meidän kanssamme.
– Tilaisuuden auettua tartuimme siihen rivakasti. Tätä edesauttoi, että olimme jo pitkään määrätietoisesti vahvistaneet omaa puolustuskykyämme ja rakentaneet Nato-yhteensopivuuttamme. Olimme rakentaneet valmiuden toimia, kun turvallisuutemme takaaminen sitä vaati, presidentti totesi.
Hän sanoi pitävänsä suuressa arvossa sekä käytyä huolellista harkintaa että vahvaa yksituumaisuutta, joka ennen päätöstä saavutettiin eduskunnassa, hallituksessa ja puolueissa.
– Pidin ja pidän tärkeänä, että Nato-päätös ankkuroitiin vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluankin esittää kiitokset kaikille Suomen Nato-jäsenyysprosessin parissa työskennelleille.
– Nato-liittymisprosessimme on hoidettu onnistuneesti maaliin. Nyt on tarve keskittyä tulevaan: minkälainen Nato-jäsen meistä tulee, mitkä ovat tavoitteemme liittokunnassa ja mitä meiltä odotetaan. Kuinka tuemme parhaalla tavalla Ruotsin nopeaa liittymistä puolustusliittoon.
Sauli Niinistö katsoo, että jatkossakin Suomen merkittävin panos Naton yhteiselle pelotteelle ja puolustukselle on oman maamme turvaaminen.
– Samalla on luonnostaan selvää, että Suomen on osallistuttava kokonsa ja kykynsä mukaan koko liittokunnan puolustamiseen.
Johdonmukainen jatko ovat neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa
Presidentti sanoi, että turvallisuuttamme on vahvistettu myös syventämällä yhteistyötä keskeisten kumppaneidemme kanssa.
– Näihin lukeutuvat ennen muuta Pohjoismaat ja Yhdysvallat. Toimikauteni aikana olen vieraillut Valkoisessa talossa lukuisia kertoja. Keskustelut ovat aina olleet avoimia ja turvallisuusyhteistyöstä on vallinnut täysi yhteisymmärrys. Tätä aion edelleen jatkaa, hän lupasi.
Sauli Niinistön mukaan johdonmukainen jatko on nyt Yhdysvaltojen kanssa avatut neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta.
– DCA-sopimus on merkittävä palanen turvaverkkojemme kokonaisuudessa. Sen neuvotteleminen vie aikansa. Sen se saa myös tehdä, sillä tässäkin pidän ensiarvoisen tärkeänä, että eduskunta pidetään mukana ja tietoisena kaikissa käänteissä.
