Finanssikonserni OP Pohjola oli Suomen suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2025, ilmenee Finanssiala ry:n ja konsulttiyhtiö Deloitten kokoamista tiedoista.
OP Pohjola maksoi yhteisöveroa 338,6 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten veroa maksoi peliyhtiö Supercell, 216,4 miljoonaa euroa, ja kolmanneksi pankkikonserni Nordea, 200,1 miljoonaa euroa.
Seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat lääke- ja kemianteollisuuskonserni Bayer (143 miljoonaa euroa), kaupan alan S-ryhmä (142,6 miljoonaa), kaupan alan K-ryhmä (122,5 miljoonaa), lääkekonserni Orion (117 miljoonaa), teollisuuskonserni Sandvik (111,1 miljoonaa), teknologiayhtiö ABB (91,3 miljoonaa) ja finanssiyhtiö Danske Bank (89,5 miljoonaa).
Yhteisöveroa kertyi viime vuonna Suomessa kaikkiaan 7,5 miljardia euroa, mikä oli noin 500 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.
OP Pohjola (entinen OP Ryhmä) oli Suomen suurin yhteisöveron maksaja myös vuosina 2024 ja 2023. Vuonna 2024 se maksoi yhteisöveroa 386,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 yhteensä 397,5 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 yhteisöverotilaston kärjessä oli öljy-yhtiö Neste ja vuonna 2021 metsäyhtiö UPM-Kymmene.
Finanssialan verokädenjälki 6 miljardia
Suomen 25 suurimman yhteisöveron maksajan joukkoon mahtui viime vuonna yhteensä seitsemän finanssialan yritystä.
Finanssialan koko verokädenjälki oli viime vuonna 5,86 miljardia euroa, mikä oli noin 208 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Summaan sisältyvät yhteisöveron lisäksi muun muassa vakuutusmaksuvero, työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset, henkilöstön sivukulut, osinkojen verot sekä yritysten vähennyskelvoton arvonlisävero.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi havainnollistaa summaa päiväkotien rakentamisella.
– Finanssitoimialan koko veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Keskikokoisen päiväkodin rakentaminen maksaa keskimäärin noin yhdeksän miljoonaa euroa, ja Suomessa on runsaat 300 kuntaa, Ahosniemi sanoo tiedotteessa.