Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump ei ole valintansa vahvistuttua haaskannut aikaa, vaan on ryhtynyt ripeässä tahdissa nimittämään tulevaan hallintoonsa ministereitä, neuvonantajia ja muita avainhenkilöitä.
Nimitykset vaativat vielä senaatin vahvistuksen, ja niitä aletaan käsitellä vasta Trumpin astuttua virkaan tammikuun 20. päivänä 2025. Republikaanit ovat saamassa uuteen senaattiin 53 paikkaa sadasta, ja vahvistamiseen vaaditaan vähintään 50 senaattorin tuki.
Donald Trump on nimittänyt tulevaan hallintoonsa osin hyvin kiistanalaisia hahmoja, eivätkä kaikki senaattorit pidä valintoja onnistuneina. Niinpä Trumpin ja senaatin suhde joutuu koetukselle heti presidentin virkakauden alussa. Yhden Trumpin kiistanalaisimmista nimityksistä senaattorit onnistuivat estämään jo marraskuussa tekemällä selväksi, että tulevan presidentin valitsema henkilö ei voisi saada senaatin tukea. Jos kuitenkin kaikki loput nimitykset saavat senaatin hyväksynnän, se enteilee, että senaatti aikoo vastaisuudessakin myötäillä presidenttiä sen sijaan, että ymmärtäisi omaan rooliinsa kuuluvan rajoittaa presidentin valtaa tarvittaessa. Jos taas tarpeeksi monta senaattoria uskaltaa vastustaa joitakin Trumpin nimityksiä, odotettavissa on muitakin tiukkoja vääntöjä Trumpin ja kongressin välillä, kun presidentti valtaan noustuaan alkaa toteuttaa vaalilupauksiaan.
Suomelle ja muille ulkomaille tärkeään ulkoministerin tehtävään Trump on nimittänyt floridalaisen senaattorin Marco Rubion. Senaattorina vuodesta 2010 lähtien toiminut kuubalaistaustainen Rubio on Trumpin valinnoista yksi vähiten kiistanalaisista. Hänen ulkopoliittiset kantansa ovat muodostuneet kauan ennen republikaanipuolueen trumpistista käännettä, ja hän on pitkään kannattanut ajatusta, jonka mukaan Yhdysvaltojen on syytä ajaa omia etujaan ja arvojaan maailmassa tarvittaessa myös sotavoimaansa tukeutuen. Viime vuonna hän oli aktiivisessa roolissa, kun kongressi sääti lain estääkseen presidenttiä irrottamasta Yhdysvaltoja Natosta ilman kongressin tukea.
Viime vuosina Rubio on kuitenkin jossakin määrin yhdenmukaistanut kantojaan Trumpin näkemysten kanssa yhteensopiviksi, ja hän on ilmaissut haluavansa Euroopan ottavan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saatava päättymään. Ukrainaa tärkeämpiä maita ovat hänen silmissään Kiina, Iran ja Venezuela, joihin hän kaavailee Yhdysvaltojen ottavan aggressiivisen otteen.
Rubion kanssa samansuuntainen tausta on myös Trumpin valitsemalla kansallisen turvallisuuden neuvonantajalla Michael Waltzilla, Afganistanin sodan veteraanilla, joka on Rubion lailla kannattanut Yhdysvaltojen sotavoiman käyttöä maailmalla. Hän kannattaa tiukkaa linjaa paitsi Kiinan ja Iranin myös Afganistanin ja Meksikon huumekartellien suhteen.
Ukrainan sodan kannalta keskeinen päätös on Keith Kelloggin valinta Ukrainan ja Venäjän erityislähettilääksi. Kellogg julkaisi viime keväänä Trumpia tukevan ajatushautomon America First Policy Instituten julkaisusarjassa suunnitelmansa Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi. Siinä hän kaavaili Yhdysvaltojen jatkavan Ukrainan tukemista sillä ehdolla, että Ukraina osallistuu rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa, ja houkuttelevan Venäjän neuvottelupöytään lupaamalla jäädyttää Ukrainan mahdollisuudet Naton jäsenyyteen useaksi vuodeksi. Trump ei kuitenkaan ole kertonut julkisuuteen, kannattaako hän Kelloggin suunnitelmaa.
Puolustusministeriksi Trump on nimittänyt uutiskanava Fox Newsin ruutukasvon, Irakin ja Afganistanin sodan veteraanin Pete Hegsethin, jota nimityksen vastustajat pitävät epäpätevänä tehtävään. Hegsethin mielestä naisten ja transsukupuolisten palvelus puolustusvoimissa heikentää Yhdysvaltojen turvallisuutta ja islaminusko on uhka, jota vastaan Yhdysvaltojen pitäisi käydä ristiretkeä. Hegseth suhtautuu kriittisesti Natoon ja Ukrainan tukemiseen, kun taas Israelin tukemista hän kannattaa painokkaasti. Erityisen pätevä ei ole myöskään Trumpin Yhdysvaltojen Nato-suurlähettilääksi valitsema Matthew Whitaker, ulkopolitiikassa täysin kokematon lakimies ja tunnettu Trumpin myötäilijä.
Oikeusministeriksi Donald Trump olisi ensisijaisesti halunnut edustajainhuoneen jäsenenä marraskuun lopulle saakka toimineen Matt Gaetzin, jonka valinta herätti järkytystä ja epäuskoa niin republikaanipuolueen sisällä kuin ulkopuolellakin. Gaetz joutuikin jo marraskuussa ilmoittamaan, ettei sittenkään olisi käytettävissä tehtävään, kun oli käynyt ilmeiseksi, ettei senaatti suostuisi vahvistamaan hänen nimitystään.
Gaetz suhtautuu avoimen kielteisesti oikeusministeriöön ja sen alaisuudessa toimivaan liittovaltion poliisiin FBI:hin, ja hän ärsytti edustajainhuoneessa monia kollegoitaan yhteistyö- ja kompromissihaluttomuudellaan. Gaetz on Trumpin lailla ollut oikeusministeriön rikostutkinnan kohteena, mutta toisin kuin Trump, Gaetz ei saanut tutkinnan päätteeksi syytettä rikoksesta.
Matt Gaetzin vetäydyttyä tuleva presidentti valitsi hänen tilalleen pitkäaikaisen tukijansa, Floridan entisen oikeusministerin Pam Bondin. Bondi puolusti Trumpia tämän ensimmäiseltä virkasyytteeltä ja oli vuoden 2020 vaalien jälkimainingeissa aktiivisessa roolissa levittämässä perättömiä väitteitä, joiden mukaan Trumpin vaalitappio olisi johtunut demokraattipuolueen tekemästä vaalivilpistä.
Bondi on myös kritisoinut Trumpiin kohdistuneita rikostutkintoja ja Trumpia vastaan nostettuja syytteitä, ja hän istui oikeussalissa osoittamassa Trumpille tukeaan tämän New Yorkin oikeudenkäynnin aikana.
FBI:n johtajaksi Donald Trump haluaisi oikeusministeriössä syyttäjänä toimineen Kash Patelin, joka on ilmaissut julkisesti tukeaan Trumpin kostosuunnitelmille ja muun muassa toimittajien ja valtion virkamiesten ajojahdeille.
Kansallisen tiedustelupalvelun johtajaksi Donald Trump on valinnut demokraattipuolueesta republikaanipuolueeseen siirtyneen entisen edustajainhuoneen jäsenen Tulsi Gabbardin. Tehtävään kuuluu johtaa eri tiedustelupalveluita ja toimia tiedusteluasioissa presidentin ylimpänä neuvonantajana. Gabbard on Irakissa palvellut reservin everstiluutnantti, mutta hänellä ei ole tehtävän tyypillisesti edellyttämää kokemusta tiedustelualasta. Amerikan Samoalta kotoisin oleva Gabbard on herättänyt ihmetystä Venäjän hallinnon näkemyksiä myötäilevillä lausunnoillaan, jotka ovat käsitelleet muun muassa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Häntä on kritisoitu myös tapaamisesta Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kanssa vuonna 2017.
Kaikki Trumpin valinnat eivät ole olleet yhtä kiistanalaisia. Valtionvarainministeriksi hän on valinnut investointipankkiiri Scott Bessentin, jolla on hyvät suhteet sekä republikaaneihin että demokraatteihin. Bessentiä pidetään älykkäänä ja taitavana sijoittajana ja taloushistorian ja markkinoiden syvällisenä ymmärtäjänä.
Ilmaston ja ympäristön kannalta Trumpin nimitykset enteilevät huonoa: hän on valinnut sisäministeriksi öljy-yhtiöihin kytköksissä olevan Pohjois-Carolinan kuvernöörin Doug Burgumin ja ympäristönsuojeluvirasto EPA:n johtoon edustajainhuoneen entisen jäsenen Lee Zeldinin, joka edustajainhuoneessa ollessaan äänesti pääsääntöisesti ympäristönsuojelua vastaan. Sisäministeri on vastuussa valtion maista, ja Burgum toteuttanee mielihyvin Trumpin suunnitelmia kotimaisen fossiilisten polttoaineiden tuotannon kasvattamisesta.
Hallinnon suhde lääketieteeseen muuttuu
Osa valinnoista vaikuttaa suorilta palkinnoilta tulevan presidentin hyväksi tehdyistä palveluksista. Donald Trumpin vaalikampanjan hyväksi runsain mitoin aikaa ja rahaa lahjoittaneelle maailman rikkaimmalle miehelle Elon Muskille tuleva presidentti on kehittämässä roolia hallintonsa ulkopuolella toimivana neuvonantajana, joka kaavailisi suunnitelmia valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi ja rahan säästämiseksi. Lisäksi Trump on valinnut terveysministeriksi rokotevastaisista salaliittoteorioista tunnetun Robert F. Kennedyn, joka luopui omasta presidentinvaalikampanjastaan sitoutumattomana ehdokkaana ja antoi tukensa Trumpille.
Yhdysvaltojen valtionhallinnon suhde lääketieteeseen vaikuttaa kokonaisuudessaan muuttuvan Trumpin toisella kaudella dramaattisesti. Kennedyn lisäksi Trump on valinnut rokotteiden vastaiset salaliittoteoreetikot myös tautiviraston sekä ruoka- ja lääkeviraston johtajiksi. Vastuuseen valtion sairausvakuutusjärjestelmistä Medicaresta ja Medicaidista hän haluaa entisen televisiolääkärin Mehmet Ozin, joka levitti ohjelmassaan lääketieteellisen tutkimustiedon vastaisia väitteitä.
Lisäksi Trump on valinnut uuteen hallintoonsa muun muassa henkilöitä, jotka ovat halukkaita toteuttamaan kampanjassa tärkeässä roolissa olleita vaalilupauksia tiukasta maahanmuuttopolitiikasta ja maassa laittomasti olevien laajamittaisista karkotuksista.
Kokonaisuudessaan Trumpin tärkein valintaperuste vaikuttaa olevan häntä itseään kohtaan osoitettu uskollisuus. Kuten ennalta arveltiin, Trump aikoo ympäröidä itsensä myötäilijöillä, jotka ovat valmiita auttamaan häntä toteuttamaan vaalilupauksiaan ja suunnitelmiaan.
Nimitysten julkaisemisen nopea tahti kertoo myös siitä, että Donald Trump ja hänen lähipiirinsä ovat valmistautuneet vaalivoittoon ja tehneet ennakkosuunnitelmia sen varmistamiseksi, että neljän vuoden valtakauden aikana saadaan mahdollisimman paljon aikaan.
