Ukrainan taistelukentillä, niin Ukrainan kuin Venäjän puolellakin, taistelee kymmenittäin kiinalaisia sotilaita. Mikä ajaa kiinalaisia lähtemään maapallon toiselle puolelle taistelemaan sodassa, jossa Kiina ei ole mukana? Asiaa selvittää The Economist.
Kuluvan viikon tiistaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kirjoitti viestipalvelu X:ssä Ukrainan vanginneen kaksi hyökkääjän puolella taistellutta kiinalaista. Zelenskyin mukaan kyseessä oli osoitus siitä, että Kiina on nyt sotilaallisesti Venäjän puolella – ja että Yhdysvaltojen tulisi ottaa tämä huomioon.
Liitteenä olleessa videossa kaksi kiinalaista, jotka kertoivat nimikseen Zhang Renbo ja Wang Guangjun, näyttivät todisteeksi kiinalaisia passejaan.
Kaksikko ei ole yksin. Zelenskyin mukaan Venäjän puolella taistelee jopa 150 kiinalaista sotilasta.
Kiinan ulkoministeriö reagoi tapaukseen kertomalla pyrkivänsä vahvistamaan kaksikon henkilöllisyydet ja painotti, että Kiina ei tue kansalaistensa osallistumista sotilaallisiin operaatioihin.
Toistaiseksi Kiina on myynyt Venäjälle pakotteiden alaisia tuotteita, joita voidaan käyttää sotilastarkoituksiin, ostanut Venäjältä energiaa ja levittänyt propagandaa, jossa sodasta syytetään länttä ja Natoa. Samaan aikaan maa on pyrkinyt pysymään sotilaallisesti puolueettomana.
Kiinalaiset sotilaat lienevät siis vapaaehtoisia. Heitä taistelee myös Ukrainan puolella.
Mutta miksi?
Venäjän puolella taistelevat ovat lähteneet rintamalle pääasiassa rahan tai jännityksen vuoksi. Osaa motivoi myös länsivastainen nationalismi.
Eräs 23-vuotias Gansun maakunnasta kotoisin oleva mies kertoi lähteneensä Venäjälle nähtyään sosiaalisessa mediassa mainoksen, jossa kerrottiin korkeista palkoista. Aiemmin 350 euroa kuussa tienannut palomies onnistui rintamalla viisinkertaistamaan tulonsa. Toinen taas halusi päästä kokemaan millaista sota on nähtyään kiinalaisia sotapropagandaelokuvia.
Joskus syyt ovat kytköksissä kiinalaiseen nationalismiin. Chongqingista kotoisin ollut 38-vuotias Zhao Rui liittyi Venäjän puolelle, koska halusi tappaa Ukrainan puolella taistelevia japanilaisia. Zhao kuoli Ukrainan drooni-iskussa vuonna 2023.
Venäjän puolella taistelevia tuntuu kuitenkin yhdistävän katumus.
– Etsikää työpaikka Kiinasta, tienaatte saman verran, Zhao kommentoi ennen kuolemaansa.
Toisen palkkasotilaan mukaan venäläiset eivät kohtele sotilaitaan ihmisinä. Kolmas sanoo kiinalaisten päätyvän tykinruoaksi.
Kourallinen kiinalaisia taistelee myös Ukrainan puolella. Yksi heistä oli Peng Chenliang, joka joutui Kiinassa viranomaisten kanssa vaikeuksiin Ukraina-mielisen somekirjoittelunsa vuoksi. Vuonna 2024 hän liittyi Ukrainan muukalaislegioonaan, mutta kuoli taistelussa vielä samana vuonna.
Ennen kuolemaansa Peng kuvasi videon, jossa hän poseerasi Taiwanin lipun kanssa. Siinä hän kertoi haluavansa tulevan muistetuksi yhdessä Tseng Sheng-kuangin, Ukrainan puolella taistelleen ja sittemmin kaatuneen taiwanilaissotilaan kanssa.
Kiinan sosiaalisessa mediassa mielipiteet Ukrainassa taistelevista kiinalaisista vaihtelevat. Osa pitää heitä urheina sankareina, osa ahneina palkkasotilaina.
Tähän asti Kiinan hallitus on pyrkinyt lakaisemaan aiheen maton alle. Nähtäväksi jää, kuinka kauan se pystyy hiljaisuutta jatkamaan.
