Presidentinvaalikampanjansa aikana Donald Trump ilmoitti toistuvasti aikovansa lopettaa Venäjän ja Ukrainan välisen heti tammikuussa 2025 toisen virkakautensa ensi metreillä.
Se, miten Trump tämän toteuttaisi, määrittäisi kahden amerikkalaisvaikuttajan Alexander Vershbow’n ja Hans Binnendijkin mukaan hänen hallintonsa ulkopolitiikkaan paljon laajemminkin.
Trump voi heidän mukaansa uhrata itsenäisyytensä ja demokratiansa puolesta sankarillisesti taistelevan Ukrainan, mutta hänellä on myös tilaisuus tehdä Vladimir Putinille tarjouksen, josta tämä ei voi kieltäytyä.
– Ukrainan hylkääminen lopettamalla välittömästi Yhdysvaltojen antaman sotilasavun olisi linjassa sen kanssa, että Trumpin pyrki viime kesänä estämään kongressia hyväksymästä Ukrainalle annettavaa apua yli kuudeksi kuukaudeksi, he sanovat Defense News -verkkolehden julkaisemassa artikkelissa.
Donald Trump on kuitenkin arvostellut presidentti Joe Bidenin johdolla toteutettua amerikkalaisjoukkojen vetäytymistä Afganistanista, ja Ukrainan jättäminen oman onnensa nojaan johtaisi todennäköisesti paljon pahempiin seurauksiin.
– Se horjuttaisi kansainvälistä järjestystä, johon me ja liittolaisemme olemme voineet toisen maailmansodan jälkeen luottaa, rohkaisisi Putinia hyökkäämään muidenkin naapurimaidensa kimppuun ja kannustaisi Xi Jinpingiä ratkaisemaan Taiwanin kysymyksen voimakeinoin, he toteavat.
Koska Trump ei halua näyttäytyä häviäjänä, hänen pitäisi heidän mielestään toimia yhdessä Ukrainan ja läntisten liittolaistensa kanssa kehittääkseen sellaisen rauhanmallin, joka myös Vladimir Putinin on pakko hyväksyä.
Alexander Vershbow on Naton entinen varapääsihteeri, joka on toiminut Yhdysvaltain apulaispuolustusministerinä sekä suurlähettiläänä Moskovassa ja Natossa. Hans Binnendijkillä on takanaan pitkä ura muun muassa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston ja senaatin ulkoasiainvaliokunnan virkamieskunnan johtotehtävissä.
Euroopan olisi ryhdistäydyttävä
Kun otetaan huomioon taistelukentän nykytilanne ja se, että olennaista muutosta ei ole näköpiirissä, Ukraina saattaisi olla Vershbow’n ja Binnendijkin mukaan valmis hyväksymään Venäjän miehityksen joillakin alueilla edellyttäen, että nämä alueet voidaan palauttaa Ukrainan hallintaan pidemmällä aikavälillä.
– Pitkäaikaiset turvatakuut Ukrainalle ovat ratkaisevan tärkeä kysymys, mutta paljon vaikeammin neuvoteltavissa. Maan välitön Nato-jäsenyys täysin 5. artiklan mukaisin turvatakuin olisi ihanteellinen malli, mutta Trumpin aikana epätodennäköisempi. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarvitaan siis selkeitä kahdenvälisiä puolustus- ja turvallisuussitoumuksia, he sanovat.
Tällainen malli edellyttäisi heidän mukaansa ilmeisesti eurooppalaisten rauhanturvajoukkojen sijoittamista Ukrainan maaperälle estämään Venäjän uudet hyökkäykset.
– Jotta Trump saisi Putinin suostumaan tällaisiin ehtoihin, hänen pitäisi uhata Naton antavan massiivista sotilasapua Ukrainalle vähintään kuudesta kuukaudesta vuoteen ja Yhdysvaltojen poistavan pitkän kantaman asejärjestelmien käytölle asettamansa rajoitukset, ellei Putin ehtoihin suostu, he toteavat.
Trump saattaisi olla heidän mukaansa alttiimpi tekemään Putinille ”tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä”, jos Naton eurooppalaiset jäsenmaat sitoutuisivat kantamaan nykyistä suuremman osuuden yhteisen puolustuksen taakasta.
Tämä voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi uutta transatlanttista sopimusta, jossa puolustusliiton eurooppalaiset jäsenet lupaisivat rahoittaa vähintään 50 prosenttia Naton yhteisen puolustuksen edellyttämistä voimavaroista, ja puolustusmenojen minimitaso nostettaisiin vähintään kolmen prosentin tasolle bkt:sta.
– Euroopan on aika ottaa askel eteenpäin ja kantaa tasavertainen vastuu eurooppalaisesta turvallisuudesta ja puolustuksesta. Se olisi paras tapa sitouttaa Trump jatkamaan yhteistyötä liittolaistensa kanssa ja osoittaa, että Eurooppa on valmis tekemään oman osuutensa varmistaakseen Ukrainan oikeudenmukaisen rauhan ja tasapuolisemman taakanjaon Natossa, Vershbow ja Binnendijk kiteyttävät.
