Turkin presidentinvaaliin on vielä kolme vuotta aikaa, joten paljon voi ehtiä tapahtua. Silti viikonloppuna Istanbulin kaduilla sadat ja taas sadat tuhannet ihmiset osoittivat mieltään.
Maaliskuun lopussa julkaistu tutkimusyhtiö Kondan kysely paljastaa, että lähes kolme neljännestä turkkilaisista kuitenkin pitää Istanbulin valtavia mielenosoituksia oikeutettuina. 21 prosentin mielestä ei haittaa vaikka ne uhkaisivat yhteiskunnan vakautta, mutta kokonaiset 52 prosenttia vastaajista antoi ehdollisen tukensa – sopii protestoida, kunhan yhteiskuntarauha ei vaarannu.
On ilmeistä, että kyse on presidentti Recep Tayyip Erdoğanista ja hänen seuraajakseen pyrkivästä Ekrem Imamoğlusta. Imamoğlu on Istanbulin pormestari kuten Erdoğankin oli ennen kuin hänet valittiin ensin Turkin pääministeriksi ja sitten myöhemmin presidentiksi.
Pääoppositiopuoluetta, CHP:ta eli Tasavaltalaista kansanpuoluetta edustava Imamoğlu kirjoitti itse Silivrin vankilasta viime viikolla yhdysvaltalaislehti New York Timesille näin:
– Viimeaikaiset tapahtumat – Venäjän sota Ukrainassa, [Bashar] al-Assadin hallinnon kaataminen naapurimaassamme Syyriassa ja Gazan tuho – ovat kiistatta lisänneet Turkin strategista merkitystä, eikä vähiten sen kriittisen kapasiteetin vuoksi, joka auttaa Euroopan turvallisuutta. Geopolitiikka ei kuitenkaan saisi sokaista meitä arvojen rapautumiselta, erityisesti ihmisoikeusloukkauksilta. Muuten legitimoimme ne, jotka purkavat globaalia sääntöihin perustuvaa järjestystä pala palalta, Imamoğlu kirjoitti perjantaina julkaistussa kirjoituksessaan.
Imamoğlun mielestä kyse on pohjimmiltaan siitä, että Erdoğan ei enää voisi voittaa vaaliuurnilla. Siksi nämä toimet, joissa esimerkiksi Imamoğlun korkeakoulututkinto mitätöitiin 31 vuotta valmistumisen jälkeen. Turkin perustuslaki edellyttää, että presidentti on korkeakoulutettu.
Mitään kovin uutta tällaisessa venkoilussa ei Turkin mittakaavassa ole. Sen jälkeen kun Imamoğlusta tuli pormestari vuonna 2019, esitutkintoja on ollut jo sata ja oikeusjuttujakin kaksitoista.
Erdoğan toimi Istanbulin pormestarina vuosina 1994–1998, kunnes hänet tuomittiin lyhyeen vankeuteen islamistisesta kansankiihotuksesta lainattuaan runoa, jossa islamille annettiin militaristisia sävyjä. Rangaistus inspiroi Erdoğania perustamaan Oikeus ja kehitys -puolueensa eli AKP:n, joka nousi pian Turkin mahtavimmaksi.
Luulisi siis, että Erdoğan jos kuka tietää, mitä Istanbulin pormestarin uhmaamisesta voi seurata. Ja varmaan tietääkin: siksi haastamispyrkimys on torpattava heti alkuunsa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta Verkkouutisille aiemmin maaliskuussa, kun Imamoğlu oli vasta pidätetty.
Erdoğan on myös viritellyt rauhanprosessia Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) kanssa ja saanut vuodesta 1999 alkaen vankilassa olleen perustaja Abdullah Öcalanin kehottamaan PKK:ia laskemaan aseensa. Öcalan haluaisi vapaaksi, mutta toistaiseksi on epäselvää mitä tälle poliittiselle kiistakapulalle tulee Erdoğanin käsissä tapahtumaan.
Toni Alarannan mielestä Erdoğan etsii taktista yhteistyötä, jolla voisi rikkoa opposition yhtenäisyyttä ja asettaa kurdit hankalaan asemaan. Nyt kurdit joutuvat pohtimaan sovitaanko Erdoğanin kanssa uudesta perustuslaista joka mahdollistaisi Erdoğanin jatkon presidenttinä vai seisovatko he yhdessä rintamassa muun opposition kanssa.
Alarannan mielestä ulkosuhteet voivat nyt toimia Erdoğanin eduksi. Yhdysvallat on jo ilmoittanut, että Imamoğlu on Turkin sisäinen asia ja EU tarvitsee Turkkia Natoon ja Ukrainaan liittyvissä kysymyksissä. Saman on huomannut pidätetty haastaja, pormestari Ekrem Imamoğlu.
– Sosiaalidemokraattiset johtajat ja pormestarit eri puolilla Turkkia ja muualla, Amsterdamista Zagrebiin, osoittivat rohkeasti ja periaatteellisesti tukeaan pidätykseni jälkeen. Myöskään kansalaisyhteiskunta ei ole horjunut. Mutta keskushallinnot ympäri maailmaa? Niiden hiljaisuus on korviahuumaava. Washington ilmaisi vain ”huolensa viimeaikaisista pidätyksistä ja mielenosoituksista” Turkissa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Euroopan johtajat eivät ole reagoineet, Imamoğlu kirjoitti New York Timesissa.
– Se, mitä Turkissa ja monissa muissa osissa maailmaa tapahtuu, osoittaa, että demokratia, oikeusvaltio ja perusoikeudet eivät selviä hiljaisuudessa eikä niitä voi uhrata ”reaalipolitiikaksi” naamioidun diplomaattisen sovinnaisuuden takia.
Looks like Pikachu is back in action in Turkey tonight pic.twitter.com/g5M2SvtvrO
— Ragıp Soylu (@ragipsoylu) March 27, 2025
