Tavanomaisimpien työsuhde-etujen yhteenlaskettu rahallinen arvo nousee Suomessa ensi vuonna keskimäärin noin 2 900 euroon, työsuhde-etuja tarjoava Edenred kertoo tiedotteessa.
Työnantajan tarjoamat työsuhde-edut ovat myös takavuosia monipuolisempia. Perinteisten lounas-, puhelin- ja autoetujen sekä työterveyshuollon rinnalle on tullut joukko uudempia etuja, kuten liikunta- ja kulttuurietu, hierontaetu, hammashoitoetu sekä työsuhdematkalippu. Edenred muistuttaa, että käytännössä kyse on palkan päälle tulevasta verottomasta palkanlisästä.
Vaikka moni työnantaja kustantaa työntekijöilleen erilaisia työsuhde-etuja, harva kuitenkaan laskee saamansa edut osaksi palkkaa. Tosiasiassa edut lisäävät merkittävästi kokonaisansioita, ja siten suomalaisten ostovoimaa. Työsuhde- eli luontoisetuja saatetaan pidetään myös itsestäänselvyyksinä, joiden olemassaoloon havahdutaan vasta työttömänä tai eläkkeelle siirryttäessä.
Yhteenlaskettu työsuhde-etujen rahallinen arvo nousee Suomessa ensi vuonna keskimäärin noin 2 900 euroon. Yleisin työsuhde-etu on lounasetu. Muita monelle tuttuja etuja ovat puhelinetu, autoetu, asuntoetu ja autotallietu. Liikkumista helpottamaan on luotu työsuhdematkaetu ja polkupyöräetu. Myös laajennettu työterveyshuolto on paljon tarjottu ja käytetty työsuhde-etu.
– Keskituloisen suomalaisen palkan arvo suhteessa hintoihin pieneni viime vuoden aikana noin 2500 euroa. Tuo rahan arvo tarkoittaa ostovoimaa. Palkansaajien ostovoiman viimevuotinen muutos on arvioitu 2000-luvun heikoimmaksi. Tilastokeskus laski joulukuussa inflaatioksi 9,1 prosenttia. Suomalaisten ansiot kasvoivat viime vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia. Keskimääräisen suomalaisen ostovoima siis pieneni viime vuonna noin 5,5 prosenttia, Edenred Suomen toimitusjohtaja Peter Hiltunen sanoo tiedotteessa.
Työnantaja voi tarjota työntekijälle liikunta- ja kulttuurietua seteleinä, maksukortilla ja yhä useammin myös mobiilimaksutavoilla. Kodinhoitoedussa työnantaja maksaa hoitajan huolehtimaan sairaan lapsen hoidosta. Myös työnantajan kustantamat vaatteet ovat luontoisetuja, kuten myös pikkujoulut ja muut työnantajan henkilökunnalleen kustantamat tilaisuudet. Jotkut työnantajat tarjoavat myös erikoisempia työsuhde-etuja kuten esimerkiksi tukea tupakoinnin lopettamiseen.
Kaikkiaan erilaisia työsuhde-etuja on kymmeniä.
– Monikaan ei saata tulla ajatelleeksi, kuinka suuri työhön kiinteästi kuuluvien etujen arvo todellisuudessa on. Puhelimet, ilmaiset kahvit ja työnantajan ottamat vakuutukset ovat usein etuja, joiden todellista arvoa ei tule laskeneeksi. Kun perusetuihin lisätään työnantajien työntekijöilleen räätälöimät monipuoliset lisäedut, kyse on jo todella merkittävästä palkanlisästä, jolla on iso rahallinen ja työntekijää sitouttava vaikutus, Hiltunen sanoo.
Työsuhde-etu on palkankorotusta edullisempi tapa palkita
Työsuhde-etujen tarjoaminen on työnantajalle edullisempi tapa kannustaa ja palkita työntekijöitä kuin samansuuruinen palkankorotus, sillä työsuhde-eduista ei tarvitse maksaa sivulukuja.
Työntekijälle edut ovat edusta riippuen joko verotettavaa tai verotonta tuloa. Esimerkiksi työnantajan työntekijälle kustantaman matkapuhelimen palkan päälle lisättävä arvo on 20 euroa kuukaudessa. Se kattaa puhelimen ja puhelinlaskut myös vapaa-ajan käytön osalta.
Joillekin työsuhde-eduille on määritelty verottomuuden raja. Esimerkiksi sairaan lapsen hoitopalvelu on verotonta silloin, kun tätä kodinhoitoetua kustannetaan enintään neljäksi päiväksi. Omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta on verotonta 400 euroon asti vuodessa.
Verottomia etuja ovat alle sadan euron arvoiset lahjat esimerkiksi kesäisin ja jouluna, kahvit ja vaikkapa henkilökunta-alennus työnantajan tuottamista tai myymistä tavaroista.
– Tässä on vain voittajia: työtekijä saa työsuhde-eduista rahanarvoista palkanlisää ja työnantajalla on mahdollisuus kohentaa yritysmielikuvaa ja sitouttaa työntekijöitä. Kuumentuneilla rekrymarkkinoilla se yritys, joka tarjoaa paremmat edut, tulee todennäköisesti valituksi, Hiltunen päättää.
